lauantai 9. marraskuuta 2013

0127: Kuulumisia kera koulutuuppauksen

Heräsin aamulla yllättävän aikaisiin, vaikka olisin voinut nukkua pitkään. Kumminkin menin suoraan oikeastaan aamupalalle jonka jälkeen puin jo tallikamppeet niskaan. Eikun tallia kohtia vauhdilla myöhemmin piti lähteä koiranpentuja katsomaan joille tuli 2vk tänään muuten täyteen sekä siskon lasten synttäreille. Tallilla vein Vimarin ulos ja lähdin sitten ottamaan Viken. Laittelin tamman varmaan viimeisiä kertoja ulkona valmiiksi ripeästi ja eikun kenttää kohti. Tarkoitushan oli mennä vähän koulutreeniä kunnolla pitkästä aikaa. Tamma toimi omalla moottorilla todella mukavasti ja tuntui, että pitkästä aikaa meidän kouluratsastus toimi ainakin aluksi toiseen suuntaan todella hyvin. Heti, kun vaihdettiin työstämään vaikeampaan suuntaan paljastukin monet viat. Vikke kulki vinoon eikä yhtään taipunut sisällepäin, pää törrötti ulos suorallakin uralla vaikka kuinka yritti herätellä ja ohjia keräillä.

Mentiin aluksi aika pitkään käynti työskentelyä sekä ravi vain ympyröillä, suorilla ja kahdeksikolla. Yritin taivutella Vikkeä mahdollisimman paljon. Pikku hiljaa saatiin tammaa taipumaan paremmin vaikeampaankin suuntaan, mutta tällä kertaa minulle ei riittänyt vain vähäinen taivutus. Halusin, että Vikke puhtaasti tekee töitä myös toiseen suuntaan ja kuuntelee apujani. Molemmillehan ihan hiki tässä touhussa tuli, kun hiottiin sitä toista suuntaa. Kun homma alkoi toimia nostettiin laukkoja aina kokorataleikkaalla ja jatkettiin siitä iso pääty-ympyrä vielä laukassa. Eka laukka oli aika vauhdikas. Taisi tammalla olla päällä hyppyreissu vielä, kun piti tykittää kovempaa laukkaa niin vahvana eteen. Otettiin vielä muutamat laukka molemmilla puolin kenttää suoralla uralla kevyessä istunnassa ja siirryttiin takaisin ravityöskentelyyn.

Jatkoimme samasta aiheesta kuin aiemminkin nimittäin siitä vaikeammasta kierroksesta. Taivuttelin Vikkeä isolla ympyrällä parhaani mukaan. Avut alkoivat mennä lopussa jo puhtaasti läpi, että nostin muutaman lisätyn ravinkin suoralla uralla. Tamma kulki muuten todella kivasti! Ravityöskentelyn jälkeen otin loppuun vielä käynnissä pysähtymis harjoituksia sekä peruutus. Ikinä ei ole peruutukset varmaan sujuneet yhtä hyvin kuin tänään. Niin pienillä avuilla tamma peruutti todella hienosti, että ihan yllätyin. Ei olla hetkeen tehty näitä harjoituksia joten en olisi uskonut, että tuo hömppä olisi edes tajunnut koko hommaa. Saatiin kyllä Viken kanssa taas varmasti inpistä tuohon kouluratsastukseen, mutta tarkoitus olisi lähteä maastoon hurjastelemaan kanssa. Käyntityöskentelyn jälkeen heitin löysät ohjat ja käveltiin vielä löysin ohjin muutamat kierrokset kunnes ratsastin tallinpihalle asti. Vikke hikosi mukavasti, joten heitin tammalle niskaan loimen ja vielä vähän melassia kiitokseksi.


Toivekuvapostaus vei äänestyksessä muuten voiton, joten eikun nyt niitä toivekuva aiheita niin pääsen kuvailemaan teille ellei kansiossa ole jo valmiina riippuen mitä haluatte. Joten laittakaahan kommenttia tulemaan! Aiheina saa olla mikä tahansa minuun,vikkeen,varusteisiin,vuodenaikoihin,eläimiin,vaatteisiin yms liittyen. Siis ihan oikeastaan mihin vain, vaikka tunnetiloihin.

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

0126: Esteitä ja koulua

Isi vei minut tallille joskus puoli kahdentoista aikoihin. Lähdin hakemaan Vikkeä sisälle ja rupesin varustamaan tammaa valmiiksi. Lähdettiin sitten kentälle jonne rakensinkin ristikon meille valmiiksi odottamaan, että pääsemmän hyppäämään. Menin paljon ympyröitä ja kasikkoja tammalla alkulämmitelyksi sekä käynnissä että ravissa. Tamma toimi ihan kivasti molemmissa askellajeissa ehkä hieman kumminkin alitempoisesti eikä ollut niin eteenpäinpyrkivänä. Kumminkin sain tänään paljon paremmin ratsastettua Vikkeä läpi ja tuntuikin siltä, että tehtiin taas yhteistyötä oikeasti. Ketään ei vielä ollut tällöin kuvaamassa. Ehkä minä keskityn siihen ratsastamiseen oikeasti, kun olen yksin tai sitten tunnilla. Mutta yleensä kaverin kanssa aina tulee naurettua ja juteltua samalla. Ratsastusta ei niin tosissaan -asenteella siis. Vikke varmasti tykkää, kun pääsee aina sitten välillä helpommalla. Työstin tammaa varmaankin sen 20 minuuttia sileällä käynnissä ja ravissa ennen kuin nostin ensimmäisiä laukkoja.

Tultiin todella helppoa tehtävää tamman kanssa. Kokorataleikkaalla nostettiin seitsemän askeleen laukka jonka jälkeen harjoitusravissa iso pääty-ympyrä tehtiin. Teimme tätä tehtävää molempiin suuntiin ja Vikke toimi oikeastaan todella hyvin tässä tehtävässä. Välillä tuli turhan kovaa laukkaa jota en saanut kunnolla hallittua. Taisi toinen olla tohkeissaan, kun tiesi pääsevänsä hyppäämään. Laukkatyöskentelyn jälkeen ravailtiin vielä pääty-ympyrällä molempiin suuntiin. Äiti sitten saapuikin aikas pian tallille ystävänsä kanssa pyöräillen joten päästiin Viken kanssa hyppäämään. Yksinhän minä en suostu hyppäämään, siihenkin on monta syytä. Varmaankinne parhaimmat ovat: ensimmäinen, jos tiputetaan joutuu tulemaan alas satulasta itse korjailemaan esteen ja toinen, jos tipahtaa ja lähtee, vaikka taju niin jää kentälle makaaman yksin huonolla tuurilla. Minulla ainakin on turvallisempi olo, kun joku on mukana, kun ratsastelen. Onhan siitä etuteillekkin saatte kuvia ja tekstistä tulee eläväisempää.

Tultiin sitten suoralla uralla laukassa ristikkoa. Vikke oli aivan tohkeissaan. Ensimmäisessä hypyssä tultiin liian lähelle mutta yli mentiin puhtaasti. Minulla oli vähän vaikeuksia pysyä mukana kyydissä pitkän tauon jälkeen ja mokailin parhaani mukaan kaiken. Niin kuin ylemmästä kuvasta huomaa katseeni on valahtanut hevosen niskaan.. Pientä korjailemista olisi siis tiedossa tuossa omassa istunnassa. Eikun treeniä treeniä siis. Mutta palataan takaisin asiaan. Tunnin tulos oli yksi pudotus, eikä yhtään kieltoa. Pudotus tuli kolmannessa hypyssä jolloin jäin ensiksi pidättämään laukkaa, kun mentiin turhan kovaa. Tajutessani, että jäämme liian kaus esteestä tuuppasin tammaa eteenpäin jonka takia V oli hieman ihmeissään touhusta ja takajalka veti puomin mukanaan. Ei voinut torua ollenkaan, täysin minun vika. Ratsastin todella huonon paikan mutta Vikke hyppäsi silti puhtaasti eikä vetänyt jarruja pohjaan. Seuraavat hypyt tämän jälkeen onnistuikin ilman pudotuksia todella hyvin. Ratsastin tamman oikeisiin paikkoihin ja molemmat teki parhaansa.
Voisin sanoa, että päivän tulos olisi: yksi tiputus, kuskin mokailu ja poni teki parhaansa pitkän hyppytaidon jälkeen. Joten ei voi muuta sanoa kuin tamma oli hieno. Viimeksi, kun ollaan päästy oikeasti hyppäämään on aikaa jo pitkä tovi. Joten emme menneet kovinkaan paljoa esteitä, ettei jalat vain mene kipeäksi kun yhtäkki taas hypätäänkin pientä ristikkoa. Estekorkeus ei noussut missään välissä. Esteiden jälkeen ravailtiin vielä ympyrällä ja käveltiin pitkät loppukäynnit. Laskeuduin alas kentällä selästä ja talutin tamman talliin. Vikke oli hionnut hieman joten heitin fleece-loimen niskaan tammalle ja hieman melassia palkioksi.
  Viken viedessäni ulos otin samalla Vilman sisälle ja puunasin pikaisesti tamman kuntoon. Nopea harjaus ja kavioiden puhditus sekä varustaminen ja eikun kentälle. Äiti odottelikin kentällä meitä jo. Vilma tuntui taas hirvittävän reippaalle ratsastaessa, vaikka lauantaina kävin ratsastamassa tamman kunnolla hikeen asti. Alkukäyntejen jälkeen tehtiin ympyrällä ravissa paljon taivutuksia molempiin suuntiin ja yritin saada vähän turpaa alas sieltä yläilmoista. Tehtiin Vilman kanssa laukannostoja suoralla uralla. Yllätyin miten hyvin Vilma toimi, mutta jälleen laukkojen jälkeen tamma oli kamala ravissa ratsastaa. Mitenköhän me saataisiin toimimaan semmoinen homma ettei tamma kiihdytteli laukkojen jälkeen kiitoravia pääpystyssä?

Tehtiin ravityöskentelyä lopputunti oikeastaan suurimmaksi osaksi. Ympyröitä sekä kasikkoa samaa mitä tein Vikellä ratsastaessa. Mentiin myös pohkeenväistöjä tamman kanssa. Vilma toimi todella kivasti molempiin suuntiin pohkeenväistössä lopputunnista. Jäi iha hyvä maku suuhun joten annoin löysät ohjat tammalle ja ravailtiin löysin ohjin hetken aikaa kunnes siirsin Vilman käyntiin. Tamma todellakin nauttii, kun saa venyttää päänsä pitkälle alas aina lopussa. Vilma toimi tänään ihan ok, ei erityisen hyvin eikä huonostikkaan. Pientä höseltämistä oli havaittavissa. Tallissa purin tamman ja tein Vilmallekkin melassia sankollisen. Vilma ei ollut hikinen ollenkaan joten en ruennut turhaan loimittamaan tammaa. Vein sitten ulos muiden kanssa tarhailemaan. Odottelin kyytiä jonkun aikaa ihan tallilla. Kylmäkin alkoi tulla ja hämärä. Kello oli kumminkin jo neljä. Hain hevoset vähän neljän jälkeen sisälle talliin. Pussitin hieman heiniä valmiiksi josta ne on helpompi jakaa sitten aamulla. Olin vähän ennen viittä kotona. Mitäs siellä odottikaan? Läksyt sekä Ruotsin- että Englanninkirja odottamassa minua. 

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

0125: Pohkeenväistö ja laukkatreeniä

Koulutuuppailua oli lauantaina meillä ohjelmassa tammojen kanssa. Vikellä aloitin ekana ratsastamaan ihan kunnolla. Tehtiin paljon ympyrä harjoituksia tamman kanssa. Sillä huomasin, että V karkasi täysin ulkoavuilta koko ajan eikä ottanut niitä vastaan. Vaikka tein mitä, puolipidätteitä, ratsastin kuulolle ei tamma oikeasti ottanut vastaan ulkoapuja rehellisesti läpi. Joko on nyt kuskissa pahasti vikaa tai sitten tamma oikeasti kokeili tänään mua. Ympyröiden jälkeen Elli laittoi meille kolme puomia kuuden askeleen välillä jota tulimme sitten laukassa suoralla uralla. Vikke innostui aivan täysin ekassa laukassa ja hyppäsi ihme pompulla ensimmäisen puomin yli. En voinut muuta kuin sanoa: ääh, mitä tää tekee? Toinen oli niin tomerana puomeista. Kerkesimme hetken puomeja mennä kunnes otettiin vähän välikäyntiä. Käyntejen jälkeen jatkettiin raviympyrän tekemistä V'n kanssa jonka jälkeen otettiin muutamat laukkaympyrät ja suoralla nostot. Tamma toimi oikeastaan ihan kivasti ympyrällä mutta pääsi karkaamaan helposti raville, kun kuski unohti ratsastaa eteenpäin. Tänään tuntui päivä siltä, että hevonen kokeili tosiaankin minua. Eikun vain treeniä enemmän meille!
''Mami, me lennetään!''
Laukkatreenin jälkeen otettiin vähän ravia ja minä, joka vihaan niin nostin jalustimet ylös ja istuin harjoitusravissa vielä ympyrällä Viken kyydissä. Tämä toimi ihan kivasti kyllä, vaikka en erityisemmin tykkääkään ratsastaa ilman jalustimia. Ravin jälkeen menin pitkät loppukäynnit tammalla jonka jälkeen kohti tallia suunnattiin. Onkohan V'tä ruennut kyllästyttämään tämä koulutuuppailu jonka takia testaili tänään kunnolla minua? Suunniteltiin kyllä, että hypättäisiin pitkästä aikaa vähän tammalla pientä estettä. Voi toinen olla hieman tomerana, kun puomienkin yli lennettiin ihme loikilla. Ehkä Vikke luuli olevansa puomeilla hurja esteratsu ja näytti miten puomien yli lennetään.
Purettiin vauhdilla Vikke ja lähdettiin hakemaan Vilmaa. Siinä ei kauan mennyt, kun varustin Vilman ja oltiinkin jo valmiita lähtemään kentälle. Vilma vaikutti todella energiseltä. Sillä oli ollut kahden päivän vapaa nytten. Tamma meinasi ampaista jo alkukäynneissä ravilla. Siinä vaiheessa mietin mitähän tästä oikein tulee. Mentiin kumminkin isolla ympyrällä Vilmankin kanssa ravia. Tamma pikku hiljaa rupesi laskemaan päätänsäkin alas vaikken ratsastanut edes eteen alas vaan yritin saada Vilmaa kuulolle. Ympyröiden jälkeen kokeiltiin hieman laukkaa mutta ekat mentiin vain kiitoravilla ohi. Kolmannen kerran en enää päästänyt Vilmaa juoksemaan vaan mentiin sitten ympyröitä, jos tamma meinasi ravilla lähteä ohi. Siinä laukassa on vielä paljon hiottavaa tamman kanssa. Lopulta saatiin nousemaan todella tasainen laukka. Vilma kumminkin aina kuumentuu laukkojen jälkeen joten jouduin tekemään ravissa aina uudestaan työn saada tamman rauhoittumaan ja kuuntelemaan. Kun tamma alkoi rauhoittua tehtiin vähän käynnissä molempiin suuntiin pohkeenväistöä. Tämä toimi ihan kivasti ja true esteratsastaja taisi muuttua koulutuuppariksi jossain vaiheessa. Väistöjen jälkeen otettiin vielä vähän ravia ja laskin ohjat aika löysäksi tammalle niin, että Vilma sai venyttää päänsä ihan maahan asti, jos olisi halunnut. Ravin jälkeen otettiin loppukäynnit. Vilma hikosikin sen verran, että päätettiin jättää se sisälle kuivumaan ja syömään päiväheiniä.

Tallilla oli hurahtanut jo kiitettävästi aikaa kunnes lähdin vielä Ellin mukaan kuvailemaan Iitan ja Ellin ratsastusta. Valitettavasti kuvat epäonnistuivat ihan täysin sillä oli jo todella hämärää, kun he pääsivät aloittamaan joten tyydyin ottamaan vain videoita. Tallilta, kun pääsin kotiin oli kello jo puoli seitsemän. Tämän jälkeen lähdettiin vielä sukulaisen luona käymään. Kotia kun pääsin olin aivan poikki. Meinasin nukahtaa elokuvaa katsoessa sohvalle joten tais pitkä tallipäivä tehdä tehtävänsä ja uuvuttaa minut täysin.
Raviaskelta löytyy!

maanantai 28. lokakuuta 2013

0124: Tuuppailtiin pitkästä aikaa kentällä


Pahoittelen, kun postauksia ei ole nytten tullut. Lukio vie älyttömästi aikaa ja en ole ehtinyt pahemmin koneella istua ja vastailla kommenteihin. Kumminkin kiitoksia kaikille kommentoijille ja kyselyssä vastanneille. Vielä on mahdollisuus vaikuttaa, joten eikun äänestämään! Nytkin ruotsinkirja odottaa vieressä, että alottaisin lukemaan sanakokeeseen..argh! Yritän nytten panostaa blogiinkin. Pari postausta olisi tulossa tässä kanssa ja yksi mielipidepostaus kunhan saan sen kirjoitettua. Teitä lukijoitakin on kohta lähes sata, wau! Kiitoksia kaikille.
Lauantai aamuna lähdettiin serkkutytön kanssa talleille äidin kyydillä yhdentoista aikoihin. Hevoset olivatkin jo ulkona, joten lähdettiin hakemaan Vikkeä sisälle. Ulkona en enää viiti laittaa, koska kelit ovat aika vaihtelivia ja tallin lämmössä on mukava varustaa hevonen valmiiksi ;) Onneksi tammalle oli laitettu aamulla loimi sillä Vikke oli päättänyt piehtaroida tuolla ihanassa mutavellissä missä tarhat ovat näiden mukavien kelien takia. Loimi näytti todella puhtaalle voitte uskoa, jouduin kumminkin koko pään puhdistamaan siitä mutavellistä. Harjattiin ja varustettiin tamma porukassa valmiiksi. Aluksi lähdettiin kentälle vähän alkukäyntejä ja raveja ottamaan. Mentiin Viken kanssa aika rennosti ympyrällä toiseen suuntaan tamma oli paljon kivempi ratsastaa kuin toiseen. Ravejen jälkeen lähdettiin peltoja kohti mutta eihän siellä voinut ollenkaan mennä. Upotti niin pirusti. Joten tyydyttiin ottamaan pari yhteiskuvaa ja lähdettiin takaisin kenttää kohden.


 Kentällä rupesin ratsastamaan kunnolla Vikkeä. Nostin laukkoja aluksi suorallauralla jonka jälkeen tehtiin molempiin suuntiin isot laukkaympyrät. V toimi tässä ihan kivasti eikä pahemmin ollut moittimista. Itseeni sain puolestaan moittia kyllä. Välillä pääsi avut kokonaan karkaamaan joka vaikutti sitten ratsastamiseen. Mutta eihän tuo ihmekkään ole, kun kolmen viikon ratsastustauko ollut. Tuntui aivan hassulle olla jälleen selässä mutta samalla niin kotoisalta. Ei oo mua varten nuo liikuntakiellot! Onneksi pääsin jälleen ratsastamaan, vaikka alku olikin vähän hakemista V'n kanssa. Yhteistyö rupesi loppua kohden vain paranemaan ja otin vielä muutaman pääty-ympyrän ravissa taivutellen tammaa. Tämän jälkeen serkkutyttö pääsi kokeilemaan Vikkeä. Tamma olikin vähän erilainen serkkutyttöjen sanojen mukaan ratsastaa. Kuulema kivoin vuonis millä hän on mennyt vaikkei vuoniksista erityisemmin tykkääkkään. Kuvailin vähän kaksikon menoa ja seurailin ratsastusta. Serkkutyttökin pääsi huomaamaan miten herkkä Vikke on suustaan pienetkin puolipidätteet saavat tamman pysähtymään. Ei ole kovasuinen perusvuonis meidän tamma paitsi siinä vaiheessa jos jäät ohjaan roikkumaan kiinni. S teki samoja juttuja oikeastaan Viken kanssa kuin minäkin.
Salla ja Vikke.
Tammalle tuli ihan hiki tunnin jälkeen ja vietiin V sitten talliin. Purettiin nopsaa ja harjailin Viken. Melassia toiselle tein ämpärillisen. Huomaa, että meillä ainakin suurta herkkua tämä! Loimitin tamman sen juodessa melassinsa. Käytiin viemässä Vikke tarhaan ja otettiin sitten tilalle Vilma. Vimarikin olisi kovasti ollut tulossa tarhasta mukaan hommiin mutta kiltisti jäi aidan toiselle puolen. 

Menin taas ekana. Vilma tuntui heti alkuun jo tosi mukavan oloiselta ratsastaa. Yhteistyötoimi jotenkin aivan toisella tavalla tänään tamman kanssa kuin ennen. Vilma malttoi heti alusta keskittyä minuun ja teki mitä pyysin siltä. Mentiin isolla ympyrällä tamman kanssa. Tamma taipui toiseen suuntaan paremmin ravissa ja käynnissä kuin toiseen. Pienen työskentelyn jälkeen kumminkin saatiin molempiin kierroksiin toimimaan ympyrällä ravi- sekä käyntityöskentely. Olin todella tyytyväinen tammaan sillä tarkoitus oli vain ratsastaa tamma eteen alas ennen kuin serkkutyttö rupeaisi työskentelemään Vilman kanssa.
En nostanut laukkaa ollenkaan Vilmalla sillä sitten tamma ei ole enää niin kiva ratsastaa ravissa. Vilma oli serkkutytön mielestä ihan mukava menopeli. Salla otti laukkatyöskentelyä tamman kanssa suoralla sekä ympyrällä. 
Hiomista kumminkin Vilman laukkatyöskentelyssä on vielä paljon sillä vauhtia löytyy ja aina tamma ei malta keskittyä ylläpitämään laukkaa. Joten kunnon laukkatyöskentelytunti pitäisi pitää tässä. Menin vielä aivan lopussa Vilmalla vähän ravityöskentelyä mutten viitsinyt enää ottaa laukkoja, kun tamma alkoi väsyä. Vilma oli todella hyvä ratsastaa ja jäi todella hyvä makusuuhun meille molemmille. Vilmakin sai loimen takaisin niskaan sekä melassia ennen kuin pääsi tarhaan päiväheiniä syömään jotka vietiin ennen kuin äiti tulikin hakemaan meidät.
hahah, siskon kanssa puhelimessa..
Spurttailtiin yksi laukkasuora, tiellä.
Laukkaympyrä.
Mitä uutta huomaat Vikellä?;)
Kyllä se ihan hyvä menopeli on ;)
Salla ja Vilma.
Salla ja Vilma.
Nikolai tuli moikkaamaan meitä kentän laidalle.

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

0123: Lauantaipäivän ohjelma

''Joko mä mami saan tulla pois, kato nyt miten
söpösti mä katson sua. Et sä nyt voi kieltää mua!''
Tarkoitus oli aluksi liinata, mutta kelit nyt päättää asioita meidän puolesta. Kesäkengät vielä, kun Vikellä on jalassa en uskaltanut ottaa sitä riskiä, että tamma oisi liukastellut ja mennyt kuin luistinradalla siinä ympyrällä. Hain tamman sisälle ja rupesin puunaamaan oikein urakan kanssa. Otin sakset kauniiseen käteeni ja siistin harjan jota aloitin eilen siistimään sen ollessa aivan märkä. Kuivana sitä harjaa oli puolet helpompi minusta leikellä oikeaan muotoon, että pystytukkani pysyy pystynä. Me ei haluta ei vuonismaista tukkaa tammalle joten pitää aina säännöllisesti muistaa leikellä sitä ;)
Ulkonakin muuttui keli kurjemmaksi tallissa puuhastellessamme. Lunta pyrytti taivaan täydeltä ja tuuli kylmästi. Tallin toiselta suomenhevoselta poistettiin kesäkenkiä muttei Vikke onneksi siitä hermostunut. Valitettavasti V'n kanssa tämä kengitys ei toimi samalla tavalla. Vikke on pakko rauhoittaa sillä tamma samaa aina ihme kohtauksia kengityksestä. Epäilen, että se johtuu siitä äänestä mikä syntyy miksei Vikke tykkää tästä ollenkaan. Tai sitten tamman menneisyydessä ulkomailla on voinut kengitys mennä pieleen tai varsana ei ole opetettu sitten.. En osaa sanoa, kun en tiedä lähes tulkoon mitään Viken menneisyydestä ulkomailla. Puunasin tammaa varmaan lähemmäs tunnin. Okei ehdin siinä ajassa, jos rehellisiä ollaan siivota karsinan ja kääriä 8 pinteliä ja seurailla kenkien poisto operaatiota sivusilmällä. Samalla myös sovin hevoshierojan kanssa, että pääsen hänen oppiin joku viikonloppu joten pystyn itsekkin hieromaan Vikkeä sitten aivan oikea oppisesti.
Se on niin pyöreä..
amnam, ruokaa <3
Unohdin ihan täysin mainita, että perjantaina kiilotettiin vielä Viken suitset ja satula puhtaaksi. Sekä kuurasin tekniikka suojat puhtaaksi. Tuli myös ostettua lauantaina Viken varusteille iso muovinen laatikko sekä omille ratsastusvarusteilleni. Huhhuh, että tammalle oli kertynyt tavaraa! Varsinkin, kun osa on jo tallilla. Nyt voin viedä laatikon tallille ja kirjoitella lapun siihen päälle ja tottakai laittaa kaikki yhteiset tavaramme sinne siististi. Ei tarvitse aina kotiin viedä ja takaisin tuoda tallille, kun saan kaiken siististi nyt sitten jätettyä samaan paikkaan. Syyslomakin alkaa olla ohi harmi vain.