Kahden ympyrän lumiukko

taivas oli aivan mahtavan värinen yksi aamu.

Teimme tänään lumiukko tehtävää Vilman kanssa kentällä. Valitettavasti saatte tyytyä ilmansatulaa tuuppailu kuviin, jotka on aikaisemmin otettu silloin, kun kenttä oli vielä kuravelliä. Kumminkin aloitin samantien työstämään kyseistä lumiukko tehtävää. Eli siis ensiksi tein isomman ympyrän, jonka yhdessä kohtaa aluksi suoristin ja sitten taivutin toiseen suuntaan toiselle ympyrälle, joka oli vähän pienempi. Näin molemmat suunnat tuli taivutettua. Tein alkuun tätä vaikeampaan kierrokseen käynnissä tunnustellen tammaa. Vilma oli aivan leikeissä jo alkukäynneissä. Saattoi johtua hämärästä kelistä mikä oli. Pian siirryimme raviin. Vilma toimi yllättävän kivasti, kun saatiin vauhtia hieman hitaammaksi alku väännön jälkeen.

Toiseen suuntaan tamma toimi hyvin, joten ajattelin tehdä vähän laukkasiirtymisiä. Ne eivät sujuneet niin hyvin mitä odotin, sillä jarrut eivät meinanneet toimia. Vilmallahan on nyt ollut D-osalla rollekuolaimet kokeilussa, mutta tamma painaa kädellä paljon ja muutenkin puree kuolainta paljon enemmän mitä Olympialaisia. Joten taidan vaihtaa nämä kuolaimet takaisin, sillä hevonen on paljon tasaisempi ja tyytyväisempi suustaan toisilla kuolaimilla. Saatan vielä muutaman päivän kokeilla ja sitten tehdä päätöksen jatkanko näiden kuolainten käyttöä vai en. Tähän asti kumminkin hevonen on ollut levoton suustaan kyseisellä kuolaimella. Katsotaan mitä teen. Nämä ovat niitä valinta kysymyksiä.

Toiseen suuntaan laukassa oli paljon enemmän tehtävää. Kun viimein sain onnistuneen yrityksen lopetin siihen laukkaamisen ja jäin kehumaan tammaa. Ravailimme hetken eteen alas uraapitkin, kunnes annoin pitkät ohjat loppukäynteihin. Vilma sai venyttää kaulaansa niin alas, kun vaan halusi. Tallissa purin ja loimitin hevosen. Varusteiden puhdistuksen jälkeen lähdin 'kylvämään' suolaa kentälle, ettei se menisi jäähän pakkasilla ja hiekkakovaksi. Huomenna vissiin lanaamme ja laitamme vielä päälle suolla näin kentän pitäisi pysyä hyvänä ja toivottavasti ei vetäisi sitä jäähän enään.

Uusi poni tuli talliin

Lähdössä hakemaan Viiviä.

Kävelyä kävelyn perään. Nämä kelit vetävät vaan ratsastuspaikat entistä huonnommiksi. Kumminkin tänään töiden jälkeen satuloin hevosen ja laitoin uudet kuolaimet kokeiluun. D-osalla olevat roller kuolaimet. Joten menimme käyntiä pienen pätkän jopa ravia erästä metsäpolkua pitkin ihan mukavan matkan yhdessä Iitan ja Ellin kanssa. Ennen sitä aamulla kävin tallilla karsinat puhdistamassa ja rehut laittamassa valmiiksi. Jonka jälkeen jatkoin töihin matkaani. Töiden välissä kävin muuten hakemassa vuonohevostamma Viivin. Viivi on 7vuotias vuonohevos tamma, oikeastaan vielä täysiprojekti. Laukat,ravit,käynti, pysähdys onnistuu, mutta ihmeitä ei vielä tamma osaa. Viiviä pyrin liikuttamaan parikertaa viikossa pääosin viikonloppuna, kun on enemmän aikaa. Vilma kumminkin on ykkössijalla minulla ja pyrin sen kanssa työskentelemään monena päivänä viikossa.

Aamulla karsinan siivous ja vilmalle uudet suojat.

 Viivi nousi onneksi toisella tallilla koppiin hyvin ja lähdimme takaisin kotitalliamme kohti. Aikaahan siinä meni, mutta nyt on tamma kotona. Huomenna varmaankin saa laiduntaa Vilman kanssa aluksi, sillä Vikke ei aina ota niin hyvin vastaan uusia tulokkaita. Kun Vikke on meidän tallin ja lauman pomo, niin uudet saa yleensä kaviosta pienen vastaanoton. Onneksi Viivi on alistuvaa sorttia.

Ylemmissä kuvissa siis uusi poni Viivi.

Maastossa Vilma oli alkuun tahmea, liukasteli jonkun verran kunnes päästiin polulle. Tammaan löytyi ravin jälkeen energiapiikki ja jouduin hieman pidättelemäänkin jonkun verran tämän menoa. Kotimatka sujui nopeassa temmossa, jouduttiin odottelemaan välillä Iitaponia kun meinasin jäädä jälkeen toinen. Tallilla päästyä purin Vilman ja heitin fleece-loimen yöksi niskaan tamman ollessa hieman kostea. Muutamat iltaherkut ja samalla tarkistin vedet kaikilta. Viiviltä otin yöksi fleece-loimen pois ja hetken kerkesin tamman kanssa seurustella kunnes äiti tulikin jo hakemaan.

Mulla ei ole kuvia kovinkaa hyviä muutamat puhelimella räpsätyt joten saatte nytten kestää sitten niitä katsoa. Kävin myös perjantaina ostamassa hevosille vähän kaikkea sekä uudelle tulokkaalle.

Vilma ja sen uusi Bucasin toppaloimi.

Pakkasista masentunut ilmoittautuu

Nämä kelit ovat ollees mitä surkeammat voisiko muuta sanoa? Hevoset eivät ole päässeet liikkumaan maan ollessa kivikovana. Vilma kertää kertämistään energiaa itseensä ja on oikea höyryjuna kun pääsen seuraavan kerran kunnolla selkään. Meidän kenttä, on mennyt yhtä kovaksi kuin asfaltti ellei kovemmaksi. Muhkurainen se ainakin on, masennus iskee kun ei päästä treenaamaan. Pimeä tulee yhä aikaisemmin nykyään ja valokuvailukin jää vähemmälle. Valot onneksi meidän kenttällä on, mutta ainut ongelma on kentänpohja. Niin kovalla, ei edes viitsi mennä käyntiä sillä ikävälle varmasti tuntuu jaloissa, vaikka ne kengät onkin siellä jaloissa. Hokkeja meillä ei ole, eikä vielä kenkiä johon saa hokit pyöritettyä kiinni. Pakko on tilata kengittäjä pian ja vaihtaa tammoille hokkikengät jalkaan tällä menolla. Paikat on menneet jäähän vesisateen ja vähän väliä pakkasten takia. Meillä Kuopiossa näytti mittari tänä aamuna -10 astetta pakkasta, kun lähdin koiraa käyttämään ulkona. Voitte siinä vaiheessa kuvitella innostaako lähteä ulos, mutta pakkohan se oli. Kumminkin jos palataan takaisin aiheisiin. Miksi rupesin kirjoittelemaan teillä oikein postausta? Tuhlatakseni aikaa, vai valittaakseni vain. Ei mikään näistä vaihtoehdoista.

1.

2.

Pelloille oli tarkoitus lähteä Vilman kanssa eilen eli keskiviikkona, mutta se jää vain haaveeksi kun pellotkin oli jäätyneet koppuraiseksi. Käyntireissuksi ilman satulaahan se meni ja vielä enemminkin yhteiskuvien ottamiseen. Noh vaihteeksi saadaan niitäkin teille blogiin. Maneesille pitäisi päästä Vilman kanssa nyt treenaamaan ja hyppäämään. Kisojakin olen katsellut, muttei niihinkään viitsi lähteä jos hevonen ei pääse liikkumaan. Pitäisi yrittää kyytejä järjestellä maneesille, mutta koulupäivien jälkeen ei ole mitään intoa enään lähteä. Oikeastaan nytten minulla on työharjoittelu vielä muutaman päivän niin näiden, koska kello on 17-18 ennen kuin yleensä pääsen töistä jonka jälkeen vielä lähteä maneesille. Ajomatkassa menee kumminkin se puolisentuntia lähimmälle maneesille ja lastauksessa toinen puolituntia. Joten kello olisi varmaan aina yli kymmenen ennen kuin pääsisin kotiin syömään ja suihkuun sekä nukkumaan. Liian tiukka-aikataulu siis sellaiseen. Toivon, että saisimme kentän nytten johonkin kuntoon ratsastuksen kannalta. Lunta saisi tulla maahan eikai tässä muuta oikein voi toivoa.

3.

4.

5.

6.

7.

8. Johan sitä rupes väsyttää!

9. Ei oo riemullarajaa!

10. <3

11. mitä samaa meissä on?

12.

14.

13.

15. ''Hei mä autan sua, jos sä tarviit mua, en oo lähös viereltäsi mihinkään''

16. Mun lempparikuva!

17. Tiia: Ei enempää pusuja!

18. Vilma: Viel yksi mamma!

19.

20.

21. pusujapusuja

22.

23. ''mä teen mitä vaan sun etees<3''

24.

25.

Mikä oli teidän lempparikuvanne?

Valokuvailua ilta-auringossa

Lähdin kaverini mukana käymään tallilla. Käytiin ensiksi päivällä kuvaamassa Even ratsasteluita jonka yhteydessä taluteltiin kaverin hevosta Minttua, joka on jossain postauksessa vilahdellut. Otin muutamia kuvia Mintusta sekä kaveri räpsi minusta ja Mintusta yhteiskuvia. Ilta-auringossa kaverini ratsasti Harald nimisellä ruunalla. Sain muutaman todella hyvän kuvan heistä, sekä toisessa ratsukosta.

Salakuva :D