Pohkeenväistö treeniä ja askeleiden läpiratsastamista

Vilman kanssa väkerrettiin ennen kisoja, myös vähän kouluratsastusta. Tamma oli todella mielenkiintoisella tuulella, kisoja edeltävänä päivänä eli keskiviikkona, jolloin ratsastin sen lävitse. Tämä postaus tulee nytten vähän jäljessä, koska en ehtinyt aikaisemmin kirjoitella ja editoimaan teille tallipäiväpostaus kooste videota ja latailemaan vielä youtubehen. Samalla latautuu video teille, kun itse kirjoittelen koneella tätä postausta. Tekemistä onkin nytten riittänyt kisojen jälkeenkin, kun kävimme palautuksena maastoilemassa kaverini kanssa Vikellä ja Vilmalla. Valitettavasti kukaan ei ollut innokas lähtemään vesisade keliin kävelemään ja kuvailemaan meitä, joten kuvia ei sitten ole. Käytiin kumminkin ihan mukavan reipas lenkki hölläilemässä, muutamat laukat otettiin tiellä muuten mentiin pääasiassa ravia sekä käyntiä.

Vikellä siis kuuluu hyvää, se on saanut viettää vapaata sekä kaverini Elli, joka oli myös mukana maastossa hyppäsi Vikellä tässä jokunen aika sitten. Muuten Vikke on saanut hölläillä ja olla vaan ja nauttia laidunkauden avaamisesta. Kumminkin pian palaamme takaisin treeneihin eikä Vikkekään saa niin vain hölläillä.

Vilman kanssa ratsastin vain kevyesti askellajit lävitse, muutaman kerran pompittiin hieman takasillaan pohkeenväistöjen aikana, kun tamma oli erimieltä ja kaverini saikin yhden niistä napattua videolle teidän onneksenne. Ihmeitä en tehnyt, otin vain käynti - ravi - laukkatyöskentelyä sekä pohkeenväistöä, saadakseni tamman kuulolle ja mukavaksi ratsastettavaksi. Vilmalla oli tätä ennen pari vapaapäivää, joten tamma aluksi vähän turhan paljon höyryili ja teki kaikkea muuta. Onneksi pohkeenväistöillä sainkin tamman nopeasti kuulolle ja homma alkoi toimia kiukutteluista huolimatta. Välillä Vilma painui aika alas, muttei se menoa haitannut annoin tamman painua aika alas. Vilma oli ihan ok ratsastettavuudeltaan keskiviikkona, ei mikään paras muttei huonoinkaan. Työskentelyn jälkeen huomattiin, että Vilma oli onnistunut hyppiessään takasilla polkasemaan pienen haavan vuohiskuoppaansa. Eikun pestiin vain pintanaarmusta hiekat pois ja helosaania yöksi sekä kunnon suojat päälle ettei liat pääse. Aamulla ei edes huomannut enään tuota kohtaa muuten kuin vaaleanpunaisena karvojen joukossa. Höseltäjälle sattuu..

Ja pesun aika!

Aikani onkin kulunut nopsaan, meille tullessa koirapentu kotiin, Nikita eli Niki tutummin. Hommaa riittää, kun Demi on oikea mustasukkaisuuden perikuva minusta ja Niki taas kulkee minun perässäni koko ajan kiinni ja itkee perään. Kyllä voi olla yö aika hankala meille kaikille ja aamulla olisi tallillekkin selvittävä kuvailemaan kaveria sekä itse ratsastamaan molemmat tammat lävitse.

200: Ei niin hyvin menneet estekisat

Lähdössä kisoihin pink team!

200 postauksen kohdalla, voidaan vähän jo tuuletella. Blogi on kehittynyt siitä mitä se oli ensimmäisien postauksien aikana vielä, jotenka päätin myös jättää noista otsikoista nuo monesko postaus on menossa kokonaan pois sen kunniaksi. Kumminkin palataan nytten takaisin eiliseen eli kisapäivään. 

Kello oli puoli yhdeksän, kun heräsin. Ensimmäisenä lähdin viemään Demin ulos, eikä keli ollut mikään miellyttävä kisoille. Aamusta jo alkoi näyttää siltä, että meidän kisat taitaa siirtyä ulkoa maneesiin, jota vähän panikoinkin. Me ei olla Vilman kanssa menty nyt maneesissa eikä varsinkaan hypätty siellä, joten odotin hirveää kyttäilyä jo etukäteen tammalta. Kumminkin söin aamupalan ja puin ratsastusvaatteet päälleni, kun olin Demin käyttänyt ulkona. Äiti tekikin ihanana, minulle ranskanletin päähän, kun pyysin. Sen jälkeen eväät kassiin ja auton nokka kohti tallia. Tallilla vesisade vain koveni entisestään. Lähdin hakemaan Vilmaa kesälaitumelta sisälle takaisin. Puunailin tammaa kaikessa rauhassa sisällä. Vilmankin karva oikein kiilsi ja hankasin muutamia talvikarva kohtia. Häntä sekä harja piti tietysti selvitellä. Ehdin suojat laitella jalkoihin jo valmiiksi, kun kaverini Elli tulikin tallille. Otettiiin yhdessä ohjat pois suitsista jonka jälkeen tammalle suitset ja uusi riimu päälle. Kyllä Vilma näytti hienolle! Sadekkin oli loppunut melkein kokonaan ainakin vähäksi aikaa ainakin.

''Mun hymy loistaa tääl, en ketään toista nää!''

Elli lähtikin laittamaan puruja traileriin, kun itse kipitin täyttämään heinäpussia Vilmalle. Otettiin muutamat lähtö kuvat ja lastasin Vilman traileriin sekä tavarat Ellin kanssa, pikaisen tarkastuksenkin tein. Lähdimme 20minsaa myöhemmin matkaan kuin oli tarkoitus. Ajelimme kohti peikkometsän tallia. Ellin kanssa juteltiin, vähän vaikka mistä, jotta minä pysyisin mahdollisimman rentona. Vilmakaan ei tuntunut potkivat traileria samalla tavalla kuin viimeksi, joten matka sujui todella mukavasti. Pääsimme perille sitten kahdentoista jälkeen, oisikohan tarkkaan ottaen ollut kaksikymmentä yli. Kipitin maneesiin sitten kiireellää, Vilma jätettiin vielä koppiin. Rataan tutustuminen olikin menossa jo ristikko luokassa, joten jäin seurailemaan ulkopuolelle ja painoin radan mieleeni. Rata oli suhteessa helppo ja muutamia teitä sai itse miettiä, teekökö todella tiukan kurvin vai teekeekö isommat tiet. Kumminkin itse päätin suoraan, että tulemme tekemään Vilman kanssa isommat tiet.

Lähdin sitten Vilmaa ottamaan ulos trailerista mukanani vähän enemmän porukkaa. Nimittäin Vilman entinen vuokraaja, aikoinaan kun se ei vielä ollut meidän omistuksessamme tuli pitkästä aikaa moikkaamaan Vilmaa. Elli jäikin Iitun kanssa pitämään Vilmaa, kun itse kiikutin äkkiä kahvilaan maksamaan luokat ja sitten kiireen vilkkaa takaisin tamman luokse. Pyyhkäisin pölyt tammasta, joita ei tainut oikeasti edes olla siinä ja rupesin varustamaan vilmaa. Äkkiä varustettiin Ellin kanssa Vilma ja sitten lähdimmekin jo maneesia kohti. Maneesissa taluttelin Vilmaa ympäriinsä kunnes muutkin luokan tulijat tulivat maneesin niin pyysin Ellin pitämään Vilmaa kiinni ja kapusin selkään. Menimme alkukäyntejä rennosti maneesia ympäri vain Vilman kanssa. Ravissa otinkin ohjat kiinni ja tein ympyröitä aina vähän mihinkin kohtaa, missä nyt mahtui ja pystyin väistelemään muita verkkaajia. Tulimme maneesissa kolmisen kertaa verkka esteen toiseen suuntaan, johon ekalla kerralla Vilma ottikin kiellon. Pelotti niin hirveästi kyseinen ristikko, sen alla oli varmasti vihreitä miehiä. Toiseen suuntaan kanssa tulimme lämmikkeeksi ristikkoa, joka sujui paljon paremmin. Tamma kyllä liiotteli hitusen esteillä, muttei se menoa haitannut. Tästä pääset linkin kautta videoon, jos tähän liitetty video ei toimi.

Pian ratsastimmekin kulmiin hevoset ja jäimme odottamaan vuoroamme. Olimme Vilman kanssa viidensiä lähtijöitä, ristikkoluokassa viimeisiä. Odottelimme vuoroamme ja kertasin vielä selästä rataa. Rata oli todella helppo, mutta 2 esteen a ja b sarja oli hieman ahdas Vilmalle. Vuoromme tultaessa otettiin kielto jo ekalle esteelle, mutta käänsin Vilman ympäri ja ratsastin pohkeet kiinni yli mentiin. Tämän jälkeen jatkoin kaksos esteelle eli sarjalle, jossa b osalle otettiin toinen kielto välin jäädessä ahtaaksi. Joten meidäthän automaattisesti hylättiin, mutta kun kysessä oli harjoituskisat saimme jatkaa radan loppuun. Loppurata sujuikin sitten yllättävän hyvin. Välillä pidätin Vilman raville. Tamma nimittäin kyttäsi maneesissa esteitä ja muita hevosia jonkun verran. Yhtään ei varmasti helpottanut tilannetta se, että ihmiset räpsivät salamavaloilla kuvia hämärrässä maneesissa. Kumminkin taputukset tammalle. Luokan kolme parasta palkittiin, mutta meidän suoritus automaattisesti hylättiin. Laskeuduinkin luokan jälkeen alas selästä, satulavyötä löysytin ja nostin jalustimet ylös. Kävelimme takaisin traileria kohden. Trailelli muutamia ihmisiä kävelikin, jotka kehuivat miten hyvin istuin kyydissä, vaikka Vilma pelleili sekä miten hyvässä kunnossa tamma on.

 

Salakuva.

Maneesissa ilmoitettiinkin, että seuraavan radan kävely alkaa n. 10 minuutin päästä. Lähdin kävelemään rataa, jonka aikana Elli jäi Vilman kanssa kävelemään. Kävelin radan ja lähdin pian jo takaisin maneesiin. Vilmalle satulavyö takaisin kiinni sekä jalustimia hieman lyhensin toiseen rataan. Olimme jälleen viidensiä lähtijöitä toisessakin radassa, joten kuuluin ensimmäiseen verkka ryhmään. Maneesissa otimme esteille hyppyjä molempiin suuntiin eikä kieltoja ollenkaan tullut. Jäimme kulmiin odottamaan vuoroamme, jonka jälkeen otettiin samoille esteille jälleen kiellot. Kumminkin saimme luvat jatkaa radan loppuun. Vilma meinasi jälleen kiertää sarjalle, mutta potkaisin sen melkein paikoiltaan hyppämään. Videossa kuuluukin hyvin ihmisten reagtio! Loppurata sujuikin hyvin 60cm. Tästä pääsee 60cm ratavideoon.

Kävin vielä pyytämässä lupaa, jotta saisin kentällä ratsastaa Vilman lävitse. Otin hieman laukkoja ja ravityöskentelyä kentällä. Kokorataleikkaalla tulimmekin muutamat laukanvaihdot Vilman kanssa. Ravityöskentelyn jälkeen siirryin käyntiin, jossa tamma saikin pitkät ohjat. Lähdin kävelemään kohti traileria jossa purimme Vilman reippaasti, harjasimme ja lastasin tamman kyytiin. Auton nokka kohti kotia. Väsyneitä oltiin molemmat Vilman kanssa.

''Hyvin usein voittajat on hävijiä, jotka päättivät yrittää vielä kerran!''

Tallilla purinkin Vilman ulos trailerista ja vein talliin. Vettä satoi kaatamalla tässä vaiheessa. Purettiin reippaasti autosta tavarat ulos porukalla, sekä Vilman harjailin. Varusteiden puhdistusta ja paikoilleen. Meinasi hitusen kylmä olla. Haettiin muutkin hevoset sisälle lämpimään. Iso kiitos vain kaikille, jotka oli tänään mukana meidän päivässämme! Rättiväsyneenä ja nuutuneena lähdinkin kotia kohti syömään ja pesulle, jonka jälkeen laittauduin nopeaan ja kohti kaverin valmistujaisjuhlia, jossa menikin puolille öin sitten.

''Sul on pää ja sydän paikallaan''

''Niin se menee, laitan aina kaiken sen eteen''

''Me ollaan tänään tääl, kaikki voi sekoo tääl''

''se on se mimmi, jota kaikki tavottelee, sori vaan mä vein sen''

Laukanvaihto vauhdikkaasti tosin! 

''Oot iso pala, mun sydämmest''

0199: Viimeiset estetreenit ennen kisoja

Viken kuulumisia kovasti toivottiin, mutten saanut vielä tänään kirjoitettua postausta niistä, koska on ollut paljon tekemistä. Mutta lupaan keskiviikkona, julkaistu postauksen Viken kuulumisista tänne.

Kumminkin hyppäsimme sunnuntaina viimeisen kerran esteitä Vilmalla, ajatuksessa oli treenata hieman hyppäämistä vielä ennen kisoja. Kisathan meillä on torstaina tulossa, joten en hyppää nytten sitten ennen kisoja. Aloitin kumminkin aluksi ihan vain löysillä ohjilla kävellen kenttää ympäri. Kuvaaja sekä avustajani samassa paketissa ei rakentanut vielä estettä, sillä en antanut Vilmalle mahdollisuutta päästä höyryämään. Pian otin ohjat käteen ja aloitin siirtymäharjoituksilla. Tulimme kokorataleikkaalla aina kevyttä tai harjoitusravia, jonka jälkeen siirryin käyntiin. Alkuun tehtävä ei meinannut onnistua, kun Vilma ei olisi halunnut pysähtyä heti käynnille, vaan sain ottaa pidätteitä useamman ennen kuin vaikutus oli. Kumminkin hiottiin tätä tehtävää niin kauan molempiin suuntiin, että tamma reagoi ravista käyntiin siirtymiseen kuten halusinkin.

Aikani menin tehtävää, kunnes jäi molemmille hyvä maku siirtymisistä suuhun. Teinkin seuraavaksi samaa tehtävää mutta ravi laukka siirtymisenä. Tulin jälleen kokorataleikkaalla kulmasta kulmaan laukkaa, jonka jälkeen siirryin raviin. Vilma hieman lämpeni tässä tehtävässä. Jatkoin ravityöskentelyä hetken hörppien välillä pienen tauon johdosta juomista suuhuni. Tuntui, että kurkku kuivaa nimittäin kokonaan, ellen olisi juonut välillä. Ravityöskentelyn aikana otin pienet välikäynnit, jonka aikana Elli rakentikin minulle kokorataleikkaalle ristikon. Tulimme ristikkoa, jonkun aikaa. Vilma hieman kyttäsi ja meinasin yhdessä vaiheessa kieltää, mutta kun painoin pohkeet kiinni hyppäsimme paikoiltamme puhtaasti esteen ylitse.

Ristikko tehtävä sujui hyvin, tulin pää asiassa laukalla ristikolle. Ristikko tehtävän jälkeen nostimme pystyyn, jota Vilma kyttäsi ekalla kerralla aivan täysin. Taas täysi pysähdys ns. kielto, mutta kun ratsastaja iski pohkeet kiinni hyppäsimme jälleen paikoiltaan puhtaasti yli. Vilma kokeili selvästi hieman ratsastajaa tällä kertaa treeneissä. Kumminkin muuten laukassa sujui ylitys puhtaasti, taisi yksi ainut pudotus tulla mutta muuten menimme jälleen kerran puhaasti ylitse esteistä. Ei siis mitään ongelmaa oikeastaan ollut tälläkään tehtävällä, paitsi yhdessä välissä Vilma meinasi pysähtyä minun iskiessä pohkeet kiinni hyppäsimme melkein seisahtuneesta vauhdista sitten ylitse. Se varmasti, jos mikä näytti kovin huvittavalta. 

''Oot mun only one''

Kenguru?

Loppuun otin vielä laukkaa ympyrällä työskennelle eteen alas, jonka jälkeen menimme eteen alas ravi ja käyntiä ympyrällä. Molemmat oltiin jälleen hionneet kiitos ihanan auringon paisteen. Vilma pesulle ja nauttimaan päiväheinistä, toisin kuin minä vaihdoin vaatteet ratsastushousuista shortseihin.

0198: Puomityöskentelyä ympyrätehtävällä

Olenkin saanut nyt monena päivänä peräkkäin kuvaajan tallille mukaan, joten mikäs sen parempaan kuin käyttää tämä etu hyödykseen niin saadaan teille materiaalia tänne blogiin. Kuten joku on huomannut, on nytten postaustahti ollut hieman tiheämpi. Toivottavasti se ei haittaa teitä lukijoita. Yritän muuten toteutella tuon kysymyspostauksenkin pian tässä teille videolla. Voi olla, että jos kovin pitkä tulee laitan sen kahteen osaan. Katsellaan nytten, kivasti kysymyksiä olettekin jättäneet. Vielä ehtii jättää kyllä kysymyksiä, jos mieleen jotain tulee!

Vilman kanssa teimme puomiharjoittelua pääty-ympyrällä vaihteen vuoksi ja kisoja vartenkin treenauksen kannalta. Laitoimme neljä puomi isolle ympyrälle, jota tulinkin sitten. Alkuun tulimme ihan vain rennosti käynnissä herättelin Vilmaa ja ratsastin sen tarkasti jokaiselle puomille. Vilma olikin aika mukava ratsastaa vielä käynnissä tehtävälle. Ehkä hitusen kuumahko puomien johdosta, varmaan luuli, että me aiomme hypätä tänään. Kumminkaan emme puomeja korkeempaan mennyt. Käynnissä tein tehtävää molempiin suuntiin. Toinen sujui hieman paremmin kuin toinen. Vilma oli ehkä hitusen hidas pohkeelle, joka taas ärsytti ratsastajaa, kun hevonen ei reagoinut niin nopeasti. Mutta positiivisinta tässä oli se, että Vilma kumminkin käveli normaalia rauhallisemmin ja tasaisemmin jo heti alkuun verrattuna mitä normaalisti kun neiti näkee puomit tai esteen kentällä odottamassa.

 

Käyntityöskentelyn jälkeen nostinkin ravia ja tarvittaessa tein kahden puomin väliin aina voltin ympyrän sisällepäin, jos vauhti tuntui kiihtyvän liikaa. Välillä jarruja tarvittiin tamman höslätessä omiansa, kumminkin pienen työskentelyn jälkeen löytyi se sopiva vaihe meille molemmille. Ei liian kovaa, muttei liian hitaastikkaan. Hevonen toimi paremmin ravitehtävässä kuin käynnissä pohkeelle, vaikka Vilma hieman kummaksuikin neljää puomia ympyrällä jotka tuli aina keskeltä ylittää. Hassu tamma, taisi luulla näitä puomeja möröksi hiekan seassa kun ensimmäisellä nosti jalkojaan ihme tyylillä ja toinen puomi piti mennä varovasti laidasta ja kolmas kiertää. Kuski tsemppasi kumminkin ja rupesi ratsastamaan siellä selässä oikeasti niin homma alkoi sujumaan. Ravityöskentely toimikin hyvin lopulta molempiin suuntaan, jonka jälkeen aloitin ensimmäiseksi helpompaan suuntaan laukkatyöskentelyn. 

Vilma pomppi puomejen yli, kuinne olisivat ollet hurjiakin esteitä. Lystikkäältä kieltämättä kuvissa näyttääkin kun tamma pomppaa puomin ylitse. Vilman kanssa helpompi kierros oli jotain todella ihanaa mentävää, eikä laukassa pahemmin ollut ongelmia, kun kuski muisti ratsastaa jokaiselle puomille hevosen ettei päässyt oikomaan, vaikka vauhtia olikin enemmän. Toiseen suuntaan vaihdettaessa ei homma pelannutkaan niin hyvin. Tamma pomppi hitusesti takasilleen ja hölmöili muutenkin. Hieman oli hermot kyllä tiukalla, mutta en lannistunut. Yritin ottaa ravia puomien yli, mutta Vilmalla oli enään yksi vaihe tiedossa ja se oli kovaa kyytiä laukassa. Niinpä pyysin kaveriani siivoamaan puomit pois kentänlaidalta poikaystävänsä kanssa, jonka jälkeen otin Vilman kanssa kolmisen kierrosta mahdollisimman kovaa laukkaa ympyrällä. Tamma rauhottui tämän jälkeen ja malttoi jopa ravata. Tiesinhän minä, että kun hieman paineita purkaa löytyy se jarru vaihekkin tästä tammasta. Nostin vielä muutamat laukat loppuun ympyrällä koottuna, jonka jälkeen ratsastin pitkät eteen alas loppuravit ja pitkin ohjin käynnit.

Oltiin molemmat jälleen hiestä läpimärkiä, vaikka illalla meninkin. Kumminkin painostava keli, varmaan johtuu ukkosesta, joka onkin meillä päin selvästi leijaillut ilmassa. Nimittäin hiostava keli, painostava ilma sekä minun pääkipu on varmoja merkkejä ukkosesta. Vilma pääsi viileään suihkuun hommien jälkeen, jonka jälkeen ulos tarhaan syömään iltaheiniään. Kokonaisuudessa ratsastus meni ihan mukavasti, ei parhaimmalla mahdollisella tavalla varsinkaan laukassa toiseen suuntaan, mutta kumminkin huonomminkin olisi voinut mennä, joten ihan tyytyväinen olen.

0197: Koulutuuppailua illan viileydessä

Tuuppailin Vilman kanssa menemään koulua illan viileydessä, vai oliko viileä sittenkään? Molemmille kyllä kuuma tuli. Aloitin tammaa työstämään pääty-ympyrä tehtävällä ihan vain taivutellen ja tehden voltteja tarvittaessa pääty-ympyrän sisään rauhoittaakseni menoa ja saamaan Vilman hereille nopeammin. Tamma oli nopeasti pohkeen edessä, eikä päivän kuumuuskaan vaikuttanut Vilman energiaan.
Ympyrä tehtävää en mennyt loppujen lopuksi kauaa, kun otin kunnolla ohjat käteen ja rupesin ratsastamaan ravia ensiksi pääty-ympyrällä, jonka jälkeen vaihdoinkin tehtävän kahdeksikoksi. Tarkoitus oli saada tamma kunnolla hereille ja kuuntelemaan apujani. Reagoimaan yhtä nopeasti kuin apu tulee, eikä jälkijunassa niin kuin meille joskus käykin. Välillä hevonen on edellä menossa ja ratsastajas perässä, välillä taas toisinpäin. Muutamia ongelma kohtia heijastuu siis selkeästi jo omaan silmääni. Onneksi meillä on tulossa uudemman kerran kouluvalmennus tässä, joten ei huolta. Pääsen ammattilaisen silmiin taas ratsastamaan ja nolaamaan itseni kun estetuuppari yrittää istua satulassa oikein päin. Vilma oli kevyt kädelle ravitehtävässä, kun muistuttelin pienillä puolipidätteillä tammaa hiljentämään hieman vauhtiaan.

Kahdeksikolta palasinkin takaisin pääty-ympyrä tehtävään. Tuuppailin aluksi eteen alas ja rauhallisuutta Vilman kanssa ravissa, kunnes istuikin syvälle satulaan nostaen laukan. Tamma tuntui aluksi todella kuumalle laukassa, mutta rauhoittui onneksi pian. Saimme todella kivoja pätkiä varsinkin meidän helpompaan kierrokseen. Vaikeampi kierros taas teki hieman vaikeuksia, sillä yhdessä kohtaa pääty-ympyrää Vilma yritti lähteä aina kiihdyttämään, onneksi kumminkin sain tamman takaisin hanskaan pienen taistelun jälkeen, joten homma toimi molempiin suuntiin ihan hyvin, parempaan pystyttäisiin sekä myös huonompaan, joten olen ihan tyytyväinen ratsasteluun.

Uusi rintaremmimartingaali Vilmalle. 

Myös aiemmissa postauksissa pyytelitte Daisystä, meidän tallin uudesta 70cm korkeasta miniponista kuvia, joten päätin laitella muutamat tähän postaukseen mukaan. On se kieltämättä kieltämän suloinen. Pienet ponit on vaan jotain niin ihanaa. Sydän sulaa sellaisille pikkusille kilteille niin kuin Daisy.

Daisy: ''Tiiän, et oon kuvauksellinen, mut antakaa ruokarauha!''

Daisy: ''Mums,mums, ompas hyvää ruokaa'' 

Daisy: minä nyt yksinkertaisesti olen vain maailman suloisin poni!''