083: Ginko ja Viken venyttelyt

Tämä nimi rupeaa vilahtelemaan blogissa useammin sillä Viken ratsastuksen lisäksi rupean ratsastmaan Ginkoa säännöllisesti. Tämä pieni pyöreä ruuna on Viken toinen tarhakaveri, joka saapui tällä viikolla tallille. Hommia minulla kyllä riittää nyt, kun on kaksi ponia ratsastettavana. En ole vielä kyseisellä ponilla päässyt ratsastamaan, mutta kävin tänään moikkaamassa ja tutustumassa poniin. Vikke oli kyllä erimieltä asiasta, sillä tamma ajoi muut pois luotani. Tämän polven takia en ole vielä pystynyt ratsastamaan ja Viken oikea etunen oireilee jostain syystä joten taivuttelin etujalkoja venytyksen omaisesti ja tarkistin onko niihin muodostunut nestettä. Kumminkaan tamma ei aristellut taivuttaessa jalkojaan eikä myöskään nestettä niissä tuntunut. Onkohan kengityksessä jäänyt joku naula painamaan sitten tamman jalkaa? Pitää varmaan kengittäjä kutsua tarkistamaan onko virhettä tullut itse kengityksessä.

Ruunasta en pahemmin vielä osaakkaan kertoa mutta eiköhän tämänkin poni tule tutuksi myös teillekkin. Tässä muutamia kuvia mitä kaveri otti tänään.

Puunallaon kiva nököttää

Tammat astetta uteliaampina.

Kyllä se taipuu ja venyy!

Vimari.

082: Nyt se on ohi!

Peruskouluun tällä kertaa otsikko viittaa. Meillä oli viimeinen peruskoulun päivä tänään ja huomenna on enää kevätjuhla ja todistuksen jako jota ei ei enää voi päiväksi laskea. Kyllähän sitä tuli tänään itkettyä, kun tajusi oikeasti, että nyt se on ohi. Ei enää samat vanhat opettajat tai tutut kasvot aamulla vastassa. Kaikki kaverit jää ja uusi vaihde elämässä alkaa. Missä mun vanhat kaverit? Muistan edelleen seiskaluokan, kun kouluun tultiin ja miten kävikään meidän luokka ei tosiaan ollut mikään paras. Ei tultu toimeen eikä mitään, sitten kasvettiin kasiluokalle ja yhteishenki oli kesän aikana kuin ihmeestä parantunut hurjana. Jouduttiin toisessa koulussa olemaan, kun nykyistämme korjailtiin sisäilmaongelmien takia. Kaikkia väsytti ja tympäs pitkät matkat ja kaikki. 

Mutta nyt palataan takas nykyhetkeen. Meidän luokan yhteishenki on vain jotain niin parasta. Kaikkissa meissä on virheitä ja oma tapamme tehdä asioita mutta se vain täydentään meidän luokkaa. Ollaan oltu kuulema aika rasavillejä ja vähän ongelma luokkakin joittenkin opettajien tunnilla. Mutta musta vain tuntuu siltä, että meidän luokalle on tullut semmoinen yhteinen sävel, että kukaan ei jää yksin. Jos joku ope rupee kitisee niin kaveria ei jätetä vaan ruetaan puolustamaan. Hurja ikävä tätä luokkaa mulle jää. 

Tänään nuo tukioppilaat jo 'potkivat' meidät koulusta ulos. Oli nimittäin potkiaiset, hauskaa kyllä oli. Halikierros oli varmaan pahin, kun 7 ja 8 luokkalaiset kävi haalaamas ja sitten opettajat. Varsinkin opettajat sillä he kiittivät kaikesta ja toivottivat hyviä jatkoja. Eräskin opettaja sano minulle, että yritän Tiia pitää itsessi kasassa. Kyllä minua rupesi naurattamaan. Taidan olla aika tapaturma-altis ihminen. Toisaalta ikävä jää kaikkia opettajia sillä kolmen vuoden sisässä tututkavot ja opet ja opetustyylit ovat käyneet todella tutuiksi. Kaikista ikävin minulla jää kumminkin erityisopettajaa, joka on jaksanut tsempata aina, kun olen tarvinnut sitä opiskeluissa. Iso kiitos hänelle ja toki muille opettajille mutta ennen kaikkea meidän luokallemme. Teitä minä jään oikeasti kaipaamaan jokaista omalla tavallaan. Meidän luokka ei ole kokonainen, jos kukaan puuttuu meistä sieltä. Tämän enempää minä en jää jaarittelemaan tätä vaan sanon vielä kerran ISO KIITOS aivan kaikille!

Minä ja Saila 8lk!

Vasen ylin kuva 8lk ja 2 muuta ysiluokalta Iitun kanssa!

Huomenna se on sitten enää kevätjuhla ja päättötokarin hakeminen. Kyllä jo vähän jännittää, muttei se mitään. Varmasti tulen taas huomenna itkeä tihruttamaan. Mutta silloin pitää itkeä kun itkettää niin se vain on.

081: Liian paljon asioita, liian vähän aikaa

Otsikko kertoo tämän hetken fiiliksen täydellisesti ainakin minun kohdallani. Mullon aivan liian vähä ollut aikaa, vaikka koulussa en olekkaan ollut nyt tiistaina ja keskiviikkona. Viimeinen viikko tätä peruskoulua enään jäljellä, mutta minä olenkin juossut lääkärissä maanantaina ja keskiviikkona. Tiistaina koulussa oli joku ihmepäivä, ja en sitten mennyt. Sopivasti olen taas tunaroinut. Pakko on pikku hiljaa alkaa myöntämään, että olen todella tapaturma-altis ihminen. En hetkeen nouse hevosen selkään ainakaan vielä tällä viikolla katsellaan ensi viikkoa. Sillä minulla on vasen kyynerpää auki, vasemmalla puolella kylkiluiden välissä repeytymä, vasemmassa polvessa ja nilkassa haavat jotka ovat siteen peitossa. 

Kauhistelin juuri, että mitenköhän sitten käy tuon kevätjuhlan kanssa, kun oon ihan siteissä ja mekkokaan ei kovinkaan pitkä ole. Tosin tänään arvauskeskuksessa minua jo lohdutettiin, että kyynerpään saan ainakin ilman siteitä olla, joten mekon hihat peittävät sen jes! Yksi asia siis jo ratkaistu, nilkka on vielä auki tosiaankin saan sen ehkä ilman siteitä. Silloin on toinen asia ratkaistu nimittäin kengät saan nätisti jalaan hyvä minä! Ainut asia mitä tässä mietin on tämä polvi, tässä varmaan joutuu olemaan side. Sille en voi sitten mitään josse joutuu siinä olemaan. Erotun ainakin muiden joukosta kun oon vähän ruhjeinen. Noh se on nyt sitten lauantain murhe, enköhän mä jotain keksi! Huomenna olisi tarkoitus lähteä sitten kouluun jälleen. Miettikää minulla on enää kolme päivää peruskoulua jäljellä sitten se on ohi. Varmasti tulee ikävä meidän luokkaa, onneksi lähdetään luokan kanssa vielä juhlan jälkeen syömään hauskaa tulee siis olemaan!

Siirrytään sitten asiasta toiseen. Tässä teille vähän mun shoppailuja mitä oon ostellut. Ponitarvikkeita oon ruennu kerämään pikku hiljaa! Pinkkiä tottakai löytyy, mutta myös muita värejä siellä välissä vilkahtaa. Se kenelle tavarat on menossa, pidetään vielä teiltä lukijoilta salassa. Vähän jännitystä elämään teillekkin.

 Kaviokoukku, kaks pölyharjaa ovat kylläkin erillaisia, pääharja, kumi- ja piikkisuka sekä tietenkin kauan etsitty vaaleanpunainen hiki/vesiviila. Pakkohan tuo oli ostaa, kun sellaisen löysin.

Mustat kumitutit kuolaimiin. Eivät olleet kovinkaan kalliit ja itse halusin neutraalimman väriset. Sopii sitten kaikkien kanssa!

Riimu ja riimunnaru. Molemmat on pinkkiin teemaan sopivia ;)

Sininen ruokakuppi :D

Tällä hetkellä harjat sopii hyvin asustamaan siinä:D

Kirkkaamman värinen lime vielä tästä satulahuopa. Saman merkinnen, kuin Viken uusi ruskea huopa.

Tarkempaa kuvaa.

Koirakin seurasi uteliaaana, kun tavaroita kuvailin nappasin siitäkin pari kappaletta kuvia. Taitaa tuo olla aika linssilude, kun aina ilmestyy paikalle kun olen kameran kanssa kuvailemassa jotain. Tai ainakin silloin, kun tarkoitus ei ole kuvata koiraa!

080: Summer

Pitkästä aikaa kuulumisia tännekkin kerkiän kirjoittelemaan. Oli sen verran lämmin päivä, vaikka tuulikin meidän onneksemme niin hyppäsin ehkä 5-10 kertaa tamman kanssa 50cm pystyä. Hyppelyt meni todella kivasti, tais tulla yks pudotus ja nolla kieltoa. Loistavaa, tamman hyppytyyli on vaan parantunut ja laukkan sain lyhyemmäksi. Minullahan ei ollut kunnon ratsastusvarusteita sen varmasti myös kuvista huomaa sillä lähdettiin sitten uimaan muutamien esteiden jälkeen. Tamma oli aivan innoissaan ja käytiin tällä kertaa oikeasti uimassa ei vain kahlailtu. Kerran meinasin tippuakkin, kun Vikke innostuu lisäämään vauhtia nauratti. En ois kyllä kieltämättä halunnut tippua sinne kylmään veteen! Tai ei se vesi niin kylmää enää ollut, kun oltiin siellä jo käyty tamman kanssa. Kieltämättä minulla oli hauskaa, kun jotain poikia oli rannalla ja yksi heistä totesi, että tuolla hepallahan on irokeesi. Naurettiin sitten kaverin kanssa pojille keskenämme. Eivät nuo taineet kuulla sitä kumminkaan. Uituamme lähdettiin takaisin tallille peltoja pitkin niin ei tarvinnut mennä asfalttitietä pitkin.

Saatte nyt tyytyä kuviin, kun minulla on yli 600 kuvaa tässä katsottavana ja muokattavana sekä huonoimmat poistettavana. Kiitos kovasti kuvaajalle hei.. Hirveä homma, noh ei nyt auta valittaa tässä kun muuten menee koko ilta. Joten nauttikaa kuvista. Kuvat eivät ole missäään järjestykessä, paitsi ekana on hyppykuvat.

Osaan antaa mami tassua!

079: Leikin kaverin valokuvamallia

Saila tuli tänään meille koulusta suoraan ja leikin sitten vähän valokuva mallia ysin kevätjuhla mekko päällä. Omasta mielestäni Saila sai otettua kivan valosia kuvia ja tarkkoja, mutta sitten minä en kyllä itsestäni niin tykännyt kaikissa kuvissa. Millonkas tykkäisin? Taisinhan tuo ottaa varmaan jotain 100 kuvaa minusta ja löysin heti ns. lempparini sieltä kuvien joukosta. Tässsä kumminkin näitä kuvia en nyt ehdi sen tarkemmin tässä kirjoittelemaan, koska pitäisi lähteä nukkumaan.

Kuvat eivät ole missään järjestyksessä vaan aika sekalaisesti valitsin tuolta kuvia mistä nyt eniten tykkään. On siellä paljon lisääkin kuvia täällä koneella piilossa teiltä ;) Mutta mikä kuva on teidän suosikkinne?

Koiraakin piti aluksi kuvailla :D

Se tungi väkisin sinne missä olin, ihana mirri mulla..

Söpö yhteiskuva missä mä en edusta ollenkaa :D

Mun hieno taidekuva :D

078: Kuvapostaus: Raad ja minä

Heräsin jossain puol ysin tai ysin maissa eilen. En kauaa sisällä istunut, kun mentiin Aadan kanssa ulkoilemaan pihalle. Toinen oli ihan innoissaan, kun keksittiin uusi leikki koirulin kanssa. Itseäkin nauratti eikä sitten kuvaamisesta kyllä tullut yhtään mitään. Ei mennyt kauaa, kun äiti soitti mökiltä. Olivat isin kanssa menneet edellis iltana sinne, että joko olen herännyt. Kyllähän minä olin jo aikoja sitten verrattuna äidin soittoon. Siitä meni vain hetki, kun soitin kaverille ja pakkasin ratsastuskamat vauhdilla. Lähdin tuttujen kyydissä meidän mökkiä lähellä olevalle tallille, jossa kahden kaverini ponit asustavatkin. 

Kuvailin hetken Sannaa ja Valessaa, sillä välin kuin kaverini ratsasti Raadilla. Hetken päästä Sanna ja Valessa lähtivätkin kentältä ja rupesin itse ratsastamaan Raadilla. Ruuna testaili aluksi minua jonkin verran, kun laukkailtiin kentällä isolla pääty-ympyrällä. Kumminkin koko ajan parantui yhteistyö Raadin kanssa. Lähdettiin kävelemään sitten maastoon vähäksi aikaa, kun erästä ihmistä jota en nimeltä mainitse häiritsi niin kovasti, kun ratsastin yhtä aikaa kentällä. Pienen maastoilu pätkän jälkeen tultiinkin vielä kentälle pyörimään ja hyppäsin aluksi muutaman ristikon ympyrällä ja sitten lopussa 50cm pystyä. Hauskaa kyllä kieltämättä tallilla oli ei voi muuta sanoa ja kavereita on aina ilo nähdä pitkästä aikaa.

Huomaa, että kesä on tullut nimittäin tänä aamuna huomasin, että paloin tallilla ollessani. Mukavaa nyt minä sitten kerkesin palaakkin, kun unohdin laittaa auringorasvaa. Ehkä loppukesän ajan muistan laittaa sitä rasvaa etten enempää ainakaan pala. Viimeisiä kokeita koulussa viedään oikeastaan huomenna taitaakin olla viimeinen ja sitten saa ottaa rennosti. Kyllä minä ainakin nautin sitten täysin kesästä ja lataudun uutta koulua varten. Tietenkään hevosia ei unohdeta kesälläkään ;)

Pakollinen kevennyskönötyskuva

Löysin mun vanhan kaverinkin pakkohan siitäkin oli kuva ottaa!

Tähän loppuun vielä muutama kuva meidän kissasta jota kuvailin tuossa viime viikolla. Sain muutamia kivoja otoksia ja tässä niistä olisi sitten pari. En tiedä mitä mieltä te olette. Sanokaa toki mielipiteenne! Onko kuvat teidän mielestänne onnistuneita? Onko valoitus kohillaan ja mitä muuttaisitte kuvissa, jos muuttaisistte jotain?

Apua, kun tuli paljon kuvia taas yhteen postaukseen mutta eihän se varmasti haittaa! Minun pitäisi lukea vielä viimeiseen kokeeseen ja äsken tuli aurinkoakin otettua. Niin se vain on, että tämä tyttö tykkää paljon enemmän kesästä kuin talvesta.