sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Vanhoja kuvia

Keräsin kuvia kasaan Vilmasta ja minusta meidän yhteisemmen taipaleemme ajalta. Tammahan on hirveästi muuttunut siitä mitä se oli alkuun, kun meille tuli. Olemme yhdessä kehittyneet hirveästi, ja kohdanneet mörköjä, epäonnistumisia ja onnistumisia. Kumminkin, jokainen hetki mikä ollaan yhdessä koettu on sanoin kuvaamaton.

''Hui mamma tuolla on mörkö!!''
''Vaikka oon vajavainen, koska oon niin hyvännäköinen!'' 
''Oon vaan sikakuuma!''
''Älykkyys osamäärä ei rasita mun päätä, vaik jaat kahdella vielki sadan alle jäädään''
''Elämässä voi saavuttaa myös suurii, kun oon niin hyvännäköinen''
''Jos puhut jotain, mist mulla ei oo hajuu hymyilen vaan nätisti ja esitän et tajuun''
''Synnyin vaan tälläseks''
''Se on se tunne, et ulkonäöllä pärjään aina, anna kun mä kerron sen sulle'' 
''hei sä oot ainoo hyvännäköinen tääl''
''Mä oon erittäin hyvä ellen täydellinen!''
''helppoo, kun pöllisi lapselta tikkarin, eikun?''
''Kun oon täydellinen, niin saan aina täydet pisteet''
''Tee kuule keskenäs ne pohkeenväistös!''
''Jos mä oisin sä. en ottais tästä mallia'' 
''Voisinks mä olla olla olla sulle? voisinka mä olla olla sulle?''
''Jalat maassa, järki päässä, sitä on myös täskin näätsä, ollaan parempi yhdessä kuin erikseen''

Kuvahaaste

Postaus on ajoitettu niin, että se julkaistaan sillä ajalla, kun olen Kotkassa. En siis pääse bloggailemaan, koska ei ole konetta käytössä vain puhelin. Joten julkaisen valmiiksi kirjoitetut postaukset puhelimella ollessani Kotkassa. Blogi ei siis elä hiljaiseloa, vaikken pääsekkään kirjoittelemaan teille. Palaan kirjoittelemaan taas Heinäkuun seitsemäs päivä. Vastaan kommenteihin kuhan kerkiän.

Viikon blogi haastena onkin tällä kertaa vuorossa kuvahaaste, jonka päätin toteuttaa yhdeksi postaukseksi sen ajaksi, kun olen itse reisussa. Ohjeet löytyvät aiemmista viikko blogihaasteista miten tähän pääsee mukaan. En haasta tällä kertaa ketään tiettyä mukaan, vaan kaikki blogini lukijat jotka vain haluavat pääsevät tekemään tämän postauksen.

LEMPI-

ESTEKUVA

Tää on yksin mun lemppari estekuvista, varmaankin sen takai että jouduin muokkailemaan tätä jokun verran. Tuo hiekka pölisee kivasti tuolla takajaloissa kun juuri lähdetään hyppyyn.


Toinen lemppariestekuvistani. Tässä Vilma hyppää ihanan pyöreästi pienen esteen yli mitään ongelmitta. Ratsastaja osaa istua hyvin kyydissä.

KOULUKUVA

Ehdottomasti Vuokko Porthanin kouluvalmennuksesta napattu kuva. Tästä kuvasta on jo todella paljon aikaa, mutta tämä on yksi minun ehdottomasti suosikeistani. Näytemmä uskottavilta koulutuuppareilta, sekä ratsastajan, että hevosen osalta.

YHTEISKUVA

Yhteiskuvamme on otettu alkukesästä 2014. Päätimme lähteä ottamaan kaverini kanssa kuvia rannalle, kun oli ihanan aurinkoinen sää. Kyseinen mekko minulla oli rippijuhlissa. Tämä kuva on yksi parhaimmista otoksista minusta ja Vilmasta. Meistä ei ole monia yhteiskuvia. Kuva on jotenkin tunnelmallinen. Katsomme kohti tulevaisuutta yhdessä Vilman kanssa, minulla pieni ja viaton hymy kasvoillani. 
KISAKUVA

Valitsin tämän kuvan juuri siksi, että nämä harjoituskisat olivat ensimmäiset yhteiset Vilman kanssa. Vaikkei rusekkeita kotiin saatu matkaan, oli kisat kokonaisuudessaan meille kokemusta rikastuttavat ja opettavat.

MAASTOESTEKUVA

En tiedä lasketaanko tätä kuvaa maastoesteeksi, mutta minä itse lasken. Viken kanssa aikoinaan kun hypättiin enemmän. Hevone oli innoissaan sekä ratsastaja. Tätä aikaa on tosiaankin ikävä!

TIPPUMISKUVA

Tämä kuva on täydellinen esimerkki niistä harvoista kerroista jotka on saatu ikuistettua, kun minä lennän alas ponin selästä. Ei mennyt kaikki aivan putkeen Ginkon kanssa aikoinaan vaan erimielisyyksiä tuli. Kentän hiekkaahan minä pääsin maistelemaan. Tässä kuvassa on kanssa ihanat värit.

KUVA JOHON LIITTYY HYVIÄ MUISTOJA

Pääsin esimmäistä kertaa kaverini mahtiruunan Mikin kyytiin samalal kerralla pääsin hyppäämäänkin ruunalla esteitä. Kyllä virtaa riitti ja tunnetta ei kuvaa mikään, kun pääsin menemään tämmöisellä prinsessojen ponilla. Miki oli kyllä mahtava poni!


Viken sairasloma oli ohitse ja pääsimme pitkästä aikaa hyppäämään. Oli kuski, että poni onnellisia tuona päivänä, kun pelloille pääsimme hyppäämään.


Ihana maastoreissu, jossa painettiin Vilman kanssa kovaa kyytiä!

ENSIMMÄINEN KUVA OMAN/LEMPPARI HEVOSEN KANSSA

Ensimmäinen kuva ikinä Vilman kanssa. Emme kovin tyylikkään näköisiä kieltämättä kuvassa ole, mutta hyvät muistot tähänkin kuvaan liittynee.

PARAS KESÄKUVA

Tässä kuvassa on sitä jotain. Liidämmen kaverini ponin Raadin kanssa. Hauskaa meillä ainakin oli tämän pippurisen ruunan kanssa jolta löytyy enemmän luonnetta kuin uskottekaan.

PARAS TALVIKUVA

En osannut valita vain yhtä, joten otin kaksi. Molemmat kuvat vat samalta talvelta. Viken kanssa kävimme revittelemässä kunnolla jäällä, sekä Vilman kanssa maastoilemassa pelloilla. Molemmissa kuvissa on ihana tunnelma ja se onnellisuus vain hohtaa lävitse ainakin minulle muistoista.
TUNNELMALLISIN KUVA

Hali viken kanssa, molemmat painoivat päänsä kiinni toisiin. Tässä kuvassa on vain niin ihana tunnelma ettei ole toista.

Pienien talliapulaisten kanssa ratsastamassa

Postaus on ajoitettu niin, että se julkaistaan sillä ajalla, kun olen Kotkassa. En siis pääse bloggailemaan, koska ei ole konetta käytössä vain puhelin. Joten julkaisen valmiiksi kirjoitetut postaukset puhelimella ollessani Kotkassa. Blogi ei siis elä hiljaiseloa, vaikken pääsekkään kirjoittelemaan teille. Palaan kirjoittelemaan taas Heinäkuun seitsemäs päivä. Vastailen kommentteihin kuhan kerkiän! :)

Vilma toimikin tänään pitkästä aikaa lastenratsuna. Sillä tamman kyydissä oli minun kaksi siskon lastani vuorotellen ns. sylissäni edessäni istumassa. Nämä pienet reippaat tallilaiset auttoivat ensiksi harjatessa, sitten varustaessa jonka jälkeen vielä pääsivät ratsastamaan ja pesupuuhiin mukaan. Reippailijat katsoivat innokkaana sen aikaa sivusta, kun ratsastin Vilman ravissa sekä laukassa lävitse kentällä. Vaihdoin ohjien paikkaa kuolaimissa toiseen renkaaseen, jolloin sain paremman tuntuman ohjan ja pohkeen väliin.
 

Vilman kanssa teimme ihan vain perustehtävää ympyrällä menimme, enemmän vain matkustelin selässä sillä oli sen verran hiostava keli ettei jaksanut ihmeitä tehdä. Vilmallekkin tuli hiki jo ravityöskentelyssä, kun vaadin rauhallisuutta sekä tasaisuutta ja keräsin tamman aika pieneksi paketiksi alkuun, kunnes annoin enemmän tilaa. Hieman raskas Vilma oli kädelle ratsastaessa, mutta pikku hiljaa pienen liikkutelun jälkeen tamma ei painanut niinkään kädelle muttei kumminkaan jäänyt tyhjäksi edestä. Sopiva yhteinen sävel löydettiin loppujen lopuksi.



Kaverini, joka oli käymässä pääsikin ratsastamaan Vilmalla minun ratsastuksen jälkeen vielä testailemaan tammaa. Suusta tuntui usein kuuluvan, että kyllä tällä energiaa riittää. Kaverini meni ehk puolisen tuntisen loppuverkkoineen, kunnes lähdimme porukalla pesemään hevosen. Kerkesimme juuri pestä Vilman, kun kauempana kuului jo ukkosen jyrinä. Pikku tallilaiset auttoivat kuivaamaan vesi/hikiviilalla tamman reippaina. Jonka jälkeen Vilma taisi vielä pari leipää saada näiltä pieniltä apulaisilta. Vilma pääsi laiduntamaan vielä kesälaitumelle takaisin.


Kenttä hieman pöllysi!
Vilma on niin hieno!

lauantai 28. kesäkuuta 2014

Kahden päivän ratsastelut samassa postauksessa

''mamma mä tuun!''
Vilmaa nukutti ennen kuin päästiin töihin lähtemään.
Perjantaina harjoiteltiin vain ravi käynti työskentelyä ja jätimme laukan kokonaan pois. Tein paljon siirtymisiä ympyrällä Vilman kanssa pyrkien saamaan tamman vain eteen alas rennoksi. Alkuun Vilma oli menossa pää kolmantena jalkana jälleen kerran, pienen taistelun jälkeen kuoren alta paljastui tamma, joka osasi kuunnella ratsastajaa myös siirtymisissä. Tein siirtymisiä pääasiassa harjoitusravissa tamman kanssa, välillä tietenkin piti kevennällä kun omat vatsalihakset ei jaksanut istumista satulassa.

''mä tunnen niskassa maailman paineen, kuka uskaltaa olla erilainen?''

Toinen suunta on jostain syystä meille helpompi. Johtuukohan kyseinen asia hevosesta vai ratsastajan toispuoleisuudesta en osaa sanoa. Jouduin osaa kuvaa muokkailemaan ja osa oli jo valmiiksi aika valottuneita joten pahoittelut siitä. Vilman ratsastuksen jälkeen jäinkin vielä kuvailemaan ratsukkoa kentällä, joka hyppäsi. Kyseisellä hevosellahan ei ole hypätty kuin vasta kolmatta kertaa. Seurailin sitten heidän menoaa odotellessani kyytiä kotiin.

Vaikeampi suunta.
''Voisko olla totta, että mulle ois joku sopiva?''
Lauantai eli tämä päivä menikin toisenlaisissa tunnelmissa. Vilma oli todella huonolla tuulella jo heti alkukäynneistä lähtien. Tamma ei meinannut kuunnella ollenkaan mitä pyysin siltä. Väistäsin peräosaa hieman ulospäin käyntejen aikana ympyrällä, jotta saisin jotain tuntumaa edes ohjan ja pohkeen väliin. Pikku hiljaa siirryin käynnistä raviin, pyrkien saamaan tamman hieman tasaisemmaksi. Vilma muuttui oikeastaan ravinaikana tasaisemmaksi ratsastaa eikä ongelmia niinkään ollut. Nostin laukan toiseen suuntaan, kunnes laskeuduin selästä alas ja kävin rakentamassa ristikon. Tulimme ristikkoa muutaman kerran, mutta tamma tuntui pelleilevän entistä enemmän. Kuolaimeen olisi ollut kiva purra kiinni ja viedä ratsastajaa esteelle. 
''entä jos ookkaa varma vielä, valmis rauhoittumaan, en osaa seistä paikoillaan..''
Jäimmekin pyörimään kentän toiseen päähän ympyrällä joksikin aikaa, jotta saisin tamman rauhoittumaan edes vähän ennen kuin uskaltaisin esteelle tulla. Tajusin parin esteen jälkeen, ettei minulla ollut turvaliiviä joten sekin piti välissä laittaa päälle. Minähän en hyppää ilman turvaliiviä enään ja itseasiassa äidin kanssa on sellainen sopimus ettei ilman turvaliiviä hypätä meidän perheessä. Siirsimme esteen suoralle sivulle pois kokorataleikkaalta. Tulimme estettä muutaman kerran kunnes jäimme jälleen ympyrälle pyörimään. Vilma oli todella kuumakalle ratsastaa. Ilman rintaremmimartingaalia hommastahan ei olisi tullut yhtään mitään. Kun saatiin lopulta hyvä hyppy ristikolle vaihdoimme ratsastajaa. Minulla, kun on kaveri kylässä niin hän pääsi sitten kokeilemaan ensimmäistä kertaa Vilmaa. Porukalla purettiin Vilma vielä ja pikainen pesu kunnes tamma pääsi laitumelle ja me pyöräilemään takaisin kotiin.

''Pinnalta löysin toisenlaisen naisen''
''Mikä siinä on?''
Tyyli näyte, miten mennään esteen yli Vilma tyyliin!