Vibeke

Virallinennimi. Vibeke
Kutsumanimi: Vikke, Viksu, Vikettäjä, Vikkeli, Otus, Hömppä..

Rotu: Vuonohevonen

Väri: Hallakko

Sukupuoli: tamma
Säkäkorkeus: n.140cm
Syntynyt: 2001 Tanskassa. Siirretty 2009 > Suomeen

Omistaja: Omistajan nimeä en julkaise netissä
Kasvattaja: Tanskalainen

Tamman elämästä Tanskassa minulla ei ole paljoakaan tietoa, vaikka kuinka olen yrittänyt selvittää eivät ole jäljet vieneet pitkälle. Joten tavallaan olen luovuttanut asian suhteen siinä nähden, etten usko, että tulen tietämään kovinkaan paljon ikinä Viken menneisyydestä. Tamma kumminkin on saanut varsan, joka jäi Tanskaan Viken lähtiessä Suomeen. Vikke on kumminkin mitä hellyyttävin ja suloisin otus maailmankartalla - yksinkertaisesti tamma on sulattanut sydämmeni täysin. Perusluonteeltaan tamma on vähän hömelö ja tuttujen kanssa äärimmäisen rauhallinen hoitaessa. Tamma ei ota nokkiinsa loimen heitosta selkään niin kuin myös sellaisiin poneihin olen törmännyt. Perushoitotoimenpiteet eivät tuota ongelmaa tämän tamman kanssa, mutta kengittäminen on sitten toinen juttu..
Vikestä tulee yskinkertaisesti vain hysteerinen kuullessan sen naulojen lyömisäänen, joten tamma joudutaan rauhoittamaan kengityksen ajaksi joka kerta. Ehkä tätäkin treenaamalla sais vähän rauhallisemman kaverin tai sitten ei. Voihan sekin olla mahdollista, että tammalla on joskus jäänyt kammo kengityksestä menneisyydessä tai sitten V'tä ei ole vain opetettu varsana. Tamman perusluonne ei ole kumminkaan tasapaksu, vaan veijarimaisuutta (mm. riimunnarulla jos solmun teet johonkin tamma osaa avata) myöskään itsepäisyyttä ei puutu tästä vuonohevosesta. Tamma kyllä näyttää oman mielipiteensä ja ilmaisee sen varsin hyvin eleillänsä. Joskus sitä vain miettii ymmärtääkö hevonen taino ponimitoissahan me meneme, oikeasti minua. Ratsastaessa tamma on reipas ja eteenpäinpyrkivä eikä mikään laiskahko vuonohevonen. Koulussa Vikke ei osaa ihmeitä perus kiemurat ja peruutukset,etuosakäänökset jne mutta esteille kyllä imee, että välillä tuntuu ettei pysy edes käsissä toinen. Yksinkertaisesti Vikke lämpee aika paljon esteillä, joten saa olla tarkkana ratsastaja. Kumminkin tamman kanssa ollaan maastoiltu ilman hevosseuraa hyvällä menestykseltä, eikä kentällä tai kentän vieressäkään tarvitse olla kaveria. Vikke kyllä pärjää yksin ilman lajitoveria tälläiset reissut.

Muiden lajitovereiden seurassa tamman pitää saada olla Pomo tai yksinkertaisesti sen jälkeen ei enää ole hauskaa katsottavaa. Sillä tamma menee uhittelemaan itseäänkin isommille hevosille ja syntyy armoton arvojärjestyksen selvittely potkimisineen. Tohelo, kun tamma on niin olen monesti saanut tämän pienen otuksen haavoja puhdistella. Sen takia tarhauksessa saa olla tarkka tämän tamman kanssa sekä muiden hevosten.

Viken kunto on noussut huomattavasti siitä mitä se oli aikoinaan kuin aloitin Viken kanssa kaiken puuhastelemisen. Lihaksiakin tammalle on myös ilmestynyt ja energiaa aina tuntuu kertyvän Vikkeen. Huomattavasti tamma on laihtunut siitä mitä se oli ennen ja olen todella tyytyväinen siinäkin suhteessa.

Viken ja minun alkutaival oli kaikkea muuta kuin ruusun terälehdillä tanssimista. Nimittäin kumpikaan ei luottanut toiseen eikä ollut vielä yhteisymmärrystä syntynyt Viken kanssa kaikista asioista. Kumminkin ajan kuluessa 'rumasta ankanpojasta' on kuoriutunut upea ja todella hellyydenkipeä tamma.

olemme myös youtubeessa katso tästä klik ja enemmän videoita tältä käyttäjältä löytyy.