perjantai 28. joulukuuta 2012

035: Tiitun matkassa Joulu vietettiin tänä vuonna näin

Aatonattona eli 23 päivä kävin Viken luona, viemässä tammalle porkkapussin joululahjaksi ja tonttu kuvia ottamassa. Hemmottelin sitten Vikkeä oikein urakalla ja tammasta oikein näki kauas, että Vikke nautti hemmottelemisesta. Harjailin tamman puhtaaksia ja siivoilin tallia joulukuntoon. Ihanan jouluinen tallikin oli, kun joulukoristeita löytyi myös meidän tallista. Onko lukijoiden tallit koristeltuna olleet näin jouluisin?

Aattona, 24 päivä lähdettiin siskon luokse viettämään joulua koko perhe kokoontui siellä. Syötiin jouluruokaa ja avattiin lahjoja, saunottiin. Ja kaikkea tälläistä mitä jouluun kuuluu! Eniten nautittiin siitä, kun koko perhe sai yhdessä olla ja viettää vain aikaa. Itse sain joululahjaksi mm. jetsin pinkin rannekellon, digitaalivalokuvakehyksen, kasan suklaata, viisi uutta napakorua, matkameikkipussin, vaatteita, lahjakortin ja iphone 4s'n. Tähän alemmas laitan muutaman kuvan joulustamme ja parista lahjasta.

Hyvää oli, mutta todella imelää!

Kaikki viisi napakorua samassa kuvassa :) Prinsessankruunu on niin Tiitumainen..

ViewSonicin digitaalinen valokuvakehys.
Kuva kertoo kaiken.

Ja lopultakin ikioma jetset! :)
En viitsinyt rueta vaatteita ja kaikkea kuvailemaan + suklaata. Kun sitä tuli niin paljon, että ei tee mieli taas hetkeen suklaata. Uskokaa pois lukiat! Eräs bloggaaja haastoikin minut, ja vastaan haasteeseen tässä lähipäivinä kun ehdin, joten haastepostaus on tiedossa. Varoitan jo etukäteen, tämä postaus tulee silloin kertomaan vain minusta vain minusta. Tein möys alasivun yhden uuden -> Usein kysyttyä?

~ Vikke ja Tiitu

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

034: Irtojuoksutusta & Hyvää joulua!

Ihan ensiksi, Hyvää joulua kaikille lukijoilleni!

En ole ehtinyt tännekkään kirjoitella. Mutta tässä olisi yhdeltä päivältä kuvia, kun annoin tamman vähän tarhassa revitellä loimi päällä energiaansa pienemmäksi. Enempää tekstiä ei oikeastaan tule, mutta nauttikaa kuvista!
nauran tälle pukkikuvalle..
Ja sen jälkeen kaasupohjaan..
Wrum wrum..
Niiuuh, formula kiihyttää.
Pukkii!
Formulani <3
Revittelyä!
Lopulta se rauhottu..
Syötävän suloinen kuva!
23.12.2012 vielä tonttukuva teille! 
Tonttuni <3
~ Vikke & Tiitu, Hyvää joulua kaikille! :)

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

033: Viken kehittymistä

Muokkasin tuommoiseen neljän kuvasarjaan Viken estekehittymisestä pienen kuvajutun. Sillä tamma on todella paljon edistynyt esteillä, koska tammaa ei ole koskaan opetettu irtohypytyksen avulla esteillä vaan selästä käsin on ruettu opettelemaan puomien,kavaljettien ja ristikkojen kautta kohti korkeampaa esteitä. Tamman jalkatyössä on vielä tehtävää, sillä jos tamman antaa hypätä liian kaukaa pudotuksia tulee usein. Joten ratsastajan on hallittava kuumentuvaa tammaa ja osattava ratsastaa lähemmäksi estettä, vaikka Vikke olisi jo hyppäämässä kauvempaa. 

Vikellä on aina ollut omanlainen hyppytyyli, mutta pikku hiljaa ollaan saatu sitäkin kehitettyä paremmaksi ja tamma nostaa jalkojansa paremmaksi eikä tule enää niinkään ns. paikalta hyppyjä.
Estekehittyminen Viken kanssa.
Viken kehitys on muuttunut paljon. Kuten 2010 kuvasta huomaa, tamma on todella tuommoinen pää pystyssä kulkeva poni, jota ei ole niinkään erityisemmin koulutettu. Ei lihaksia, ei niinkään arvoa ollut tammalla vielä tuolloin. Mutta pikku hiljaa työstettiin tamman kanssa enemmän ja enemmän ja 2012 voikin huomata Vikestä aivan mahtavan eron. Tammahan kantaa itseänsä ja osaa mennä pääkaarella. Vaikka Vikellä, on tässä ('12) kuvassa piuhat, ne ovat kumminkin sen verran löysällä ettei ole merkitystä.
Ruipelosta kehittyi jotain hienoa.
'' Tuut aina ole tärkee.
Täs palapelis näitä paloja,
on niin paljon, etten tiiä
millon tää palapeli tulee
olemaan valmis, mut toivotavasti
ei ihan heti, kosk' rakas sust
mä en luovu koskaan<3''
~ Vikke ja Tiitu

keskiviikko 5. joulukuuta 2012

032: Maastoratsastusta parhaimillansa

5.12.'12
Tallille päästyäni kävin hakemassa Viken ja Veeran sisään. Molemmat olivat aivan lumisia joten rupesin reippaasti harjaamaan lumet pois, ennen kuin sulaisivat tallin lämmössä poneihin. Varustinkin Viken reippaasti ja tietysti piti uutta korvahuppua saada kokeilla tammalle. Se sopikin, ja olin todella helpottunut. Sillä sitten olisin vain myynyt sen eteenpäin, koska mitä olisin tehnyt sillä jossei se olisi ollut Vikelle oikean kokoinen? -En  yhtikäs mitään.
Ravailtiin hieman..
 Lähdettiin tallilta sitten maastoilemaan tamman kanssa tielle. Oli muuten ihanan kirpeä pakkanen tuntui nimittäin poskenpäissä ja nenän. Se ei kumminkaan minua erityisemmin haitannut, sillä maisemat olivat jotain niin ihanaa, kun viimein sitä lunta saatiin tännekkin. Vielä vähen lisää sitä minun puolestani saisi tulla, niin pääsisimme kokeilemaan vähän hiihtoratsastusta Viken kanssa. Se voi olla yhtämenoa sitten, mutta se nähdään sitten, kun lunta on tullut enemmän viimestään varmaan tammi-helmikuus päästään sitäkin kokeilemaan. Onko lukoilla kokemusta hiihtoratsastuksesta? Ja onko mennyt miten, hirveä, mukava vai jopa mahtava kokemus?
Ihanan talvinen kuva, vai mitä?
Kaverini ottikin muutamia kuvia vähän aikaa, kunnes hänen piti rientää kohti kaupungin keskustaa elokuviin. Saatiin kumminkin hienoja laukkakuvia ja jopa ekasta laukasta jolloin tamma heitti pukkia joka toisella askeleella. Se ei ollut mitenkään erityisemmin mukavaa selälleni, joka on tämän aamuisesta kamalan kipeänä. Sillä olin eräässä kahvilassa suorittamassa taksvärkkiä, joka koulullamme oli tänään. Kävelin alas rappusia ja minulla olit märät ja kumipohjaiset kengät. Jalat lähti alta pettämällä ja valuin varmaan 5 rappusta sitten petonipäälysteisiä portaita alas ''kellaritasoon''. Päätäni en sentään iskenyt, sillä sain niskat jännitettyä ennen kuin tömähin selälleni sinne. Kädestä hieman lähti nahkaa, muttei muuta näkyvää tullut, hyvä vain.

Viken kanssa jatkettiin vauhdikaasti matkaamme, välillä otimme kumminkin välikäyntejä ettemme koko ajan vain olisi ravailleet ja laukkaileet. Piuhat minulla oli tammalla maastossa vain siksi, että sitä energiaa löytyi ja yleensä Vikke kuvittelee kun on piuhat että hänen pitää mennä ''rauhallisemmin''. Hyvä juttu minun kannalta ainakin.
laatu on kaveri, mut tältä tämä eka näytti..
Lähdimme Viken kanssa kävelemään takaisin tallille, tarkoitus olisi siis käydä vielä pellolla muutamat laukat nostelemassa, mutta sitten tulikin vastaan tamman pahin vihollinen. Nimittäin traktori jossa oli ketjut rengaissa. Vinkumis ääni oli tammasta niin hirvittävän pelottava että Vikke löi jarrut pohjaan ja kääntyi keskelle tietä ympäri. Traktorin kuljettaja onneksi huomasi sen, ja sai jarrutettua traktorin vauhtia, vaikka tienpinta olikin aika liukas. Käänsin Viken takaisin traktoria kohden ja tulin aika vauhdilla suosiolla alas sitten sieltä selästä. Talutin tamman traktorin ohitse. Tamma sai enemmän varmuutta, kun olin vieressä mutta silti höyryili ja yritti juosta ohi. Se oli yhtä show:ta tamman kanssa. Luojan kiitos traktorille, Vikelle ja tai minulle ei tullut mitään jälkiä yms. Hauskinta tässä oli, että ei Vikkeä ennen traktorit ole pelottanut, mutta näköjään ketjujen pitämä ääni sai Viken hermostumaan.

Sitten tältä :D
Kiipesin vasta tallipihassa takaisin selkään ja lähdin lyhyttä metsätietä pitkin pelloille vielä loppukäynnit ja viimeiset laukat nostamaan. Pelloilla ei ollut mitään ongelmia tammalla, edes pukkia ei tullut mutta tykitettiin kyllä kovaa kyytiä menemään. Ratsastettuani käveltiin takaisin tallille, jossa purin Viken ja vein ponit (siis veeran jonka olin ottanut sisälle) takaisin ulos ja jäin itse siivoilemaan tallia. Kyllä taas maastoreissullamme tuntui risuja ja ruusuja mahtuvan matkaan, mutta onneksi kaikki loppujen lopuksi meni hyvin ja olin tyytyväinen Vikkeen välikohtauksesta huolimatta.
Huomatkaa suloinen korvahuppu! Käy muuten tammalle täydellisesti<3
~ Vikke ja Tiitu

sunnuntai 2. joulukuuta 2012

031: Erikoispostaus: Yksi blogeista jota seurailen esittelyssä

Talvinen kuva Vikestä (huom. kuva on vanha ensimmäiseltä vuodelta kun tamman tapasin + puhelinlaatu)
Teen erillaisenpostauksen enkä kerrokkaan erityisemmin miten Viken kanssa menee, vaan nytten valihdin satunnaisesti vain yhden blogin jota harvoista seurailen aktiivisesti. Päätin tehdä siitä esittelyn ja samalla heittää haasteen bloggaajalle.


Lyhyt komentti minulta: ''Blogi kertoo 15-vuotiaan naisenkuvatuksen elämästä. Koulusta, omasta ponista, kavereista ja kaikesta muustakin. Harvemmin innostun lukemaan blogeja jotka eivät kerro pelkästään hevosista sillä kaikki eivät saa yhdistettyä niitä muiden asioiden kanssa järkevästi. Mutta tässä blogissa on saatu kivasti yhdistettyä harrastus, koulu, kaverit ja valokuvaus. ''

Kenelle suosittelen blogia? - Ihmisille, joita kiinnostaa muukin kuin vain hevoset sillä blogi ei painotu pelkästään kertomaan niistä. Blogi kertoo hyvin tuntemuksia ja kuvien laatukaan ei ole mikään 4- vaan bloggaaja on ajatellut myös lukijaa. Sillä itsestäni ei ainakaan kovin heikkolaatuisien kuvien katsominen ole mitään erityisen herkkua. En voi kumminkaan sanoa, että itsellänikään olisi aina 10+ muttei kumminkaan kouluasteikoilla nelosen luokkaa. 

Yleisesti voisin sanoa pari sanaa blogista. Lukioilta kysytään paljon mielipiteitä ja kommenttia blogissa saa antaa vapaasti. Kuvien laatu ei ole huonoa ja lukioita bloggaaja ajattelee paljon. Lopuksi vielä heitän bloggaajalle haasteen:

''Etsi kätköistäsi vanhoja kuvia sinusta vuosien varrelta. Julkaise useammalta vuodelta kuvia sinusta, ihan tähän päivään asti. Laita kuvat järjestykseen niin, että ensiksi on vanhin kuva sinusta (esim. vuodelta jolloin olet syntynyt) ja viimeisin kuva on tässä vähän aika sitten vasta otettu kuva. Sen jälkeen voit haastaa kaksi lukiaasi samaan, jos haluat tai olla haastamatta ketään. Jos et kumminkaan halua julkaista kuvia itsestäsi tee tämä ponistasi samalla tavalla. ''

Loppuun vielä kuva, Viken uudesta korvahupusta jonka ostin tammalle, Suloinen on, kuhan pääsisin kokeilemaan tätä tammalle! 
~ Vikke ja Tiitu