keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Sosiaalisen median käyttö

Pitkästä aikaa taas palaan kirjoittamaan blogin puolelle jotain. Tehtävähän perustuu siis koulutehtävääni täysin. Oman sosiaalisen median käyttö oli aiheena ja rupesin miettimään mitä sosiaalisia medioita käytän elämässäni ja minkä verran. Seurailin viikon ajan kuinka paljon käytän sosiaalista mediaa ja mitä sovelluksia. Ennen blogi vei suurimman osan ajastani sosiaalisen median parissa, mutta ajan kanssa sekin jäi. Syytä en osaa kyllä sanoa. Mutta palataanpa takaisin nykyhetkeen.



Instagram, WhatsApp, Snapchat ja Facebook ovat käytetyimmät sovellukset mitä käytän eniten vapaa-ajallani. Viikon ajan seurailessani kulutin kaiken kaikkiaan aikaa x tuntia sosiaalisessa mediassa.

Instagram 

Päivästä vaihdellen kulutin aikaa 30minuutista-2,5h sovelluksessa. Joten jos keskiarvolla laskisi joka päivälle suunnilleen tunnin kuluttaisin aikaa 7h viikossa pelkästään Instagramin selailuun, kuvien lisäämiseen ja muuhun kyseiseen sovellukseen aikaani.

WhatsApp

Puolestaan WhatsApp kulutin aikaani keskimäärin 3h päivässä kaiken kaikkiaan, joka tekisi viikossa 21h sovelluksen parissa.

Snapchat

Kyseisessä sovelluksessa vietin selkeästi eniten aikaa, jopa 5h päivässä meni sovelluksen parissa. Viikossahan se tekisi 35h.

Facebook

Ennen yksi käytetyimmistä sovelluksistani oli selkeästi viikon aikana vähiten se jota käytin, koska päivittäistä käyttöä ei ollut, mutta niinä päivinä kuin käytin yhteen lasketulla keskiarvolla tulisi 3,5h viikossa yhteensä.

Kaiken kaikkiaan käytän sosiaalista mediaa viikon aikana melkein 70 tuntia. Tämä luku on järkyttävän suuri, koska varmista jonakin toisena viikkona, jos olisin seurannut olisin saattanut käyttää, jopa enemmän tai sitten hyvällä tuurilla vähän vähemmän. Päivittäinen käyttö taas olisi 9,5h päivässä, joka on myös paljon tuntimääräisesti. Kumminkaan en huomaa käyttäväni niin paljoa päivän aikana, koska se voi olla hetkellinen 10minuutti jolloin käytän sovellusta ja voi mennä aikaa ennen kuin seuraavan kerran avaan kyseisen sovelluksen taas tai käytän toista melkein yhtä aikaa toisen sovelluksen kanssa.

Jos jotain pitäisi tästä oppia niin sen miten paljon oikeasti omaa vapaa-aikaa menee puhelimen parissa ja nimenomaan sosiaalisen median. Haastan itseni seuraavalla viikolla vähentämään tätä sosiaalista median käyttöä tuntimäärällisesti ja katson miten käy. Onnistunko haasteessa, jonka itse asetan itselleni ja jos onnistun mihin käytän ajan, jota en sosiaalisessa mediassa olekkaan. Saas nähdä miten käy! Suosittelen kyllä kaikkia teitä lukijoita kokeilemaan tätä, vaikkakaan tämä ei varmasti sattuisi olemaan teidän koulutehtävänne. Laskekaa ihmeessä kuinka paljon käytettä aikaanne sosiaalisen mediaan.

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Yli kuukauden tauko

Postaus ideat ovat kadonneet ja inspis sen mukana. Aikaakaan ei rehellisesti oo ollut kirjoittaa blogiin. Tallilla olen kyllä edelleen käynyt ratsastamassa vähemmän ja enemmän riippuen keleistä. Nytkin minun pitäisi olla kohta lähdössä auton kyytiin lentokenttää kohti. Espanja odottaa ja Elli hoitaa Vilman liikutuksen minun ollessani reissussa.


Mitä sitten tallilla oikein on tapahtunut, kun blogiin en ole ehtinyt kirjoitella. Ollaan käyty kärreilemässä, koulua vääntämässä kentällä sekä maastoilemassa. Olemme hangessa jumpanneet ja treenanneet Vilman kanssa. Kelit eivät oikein ole suotuisut olleet, kun ensiksi sataa vettä ja sitten onkin pakkasta. Turhautumista on oikeasti ilmassa kelien suhteen, se on tämä Suomi. Odottelen kentän sulamista. Päästäisiin treenaa oikeasti ja sitten kouluvalmentajan taas kutsumaan paikalle. Valvovan silmän alla ja kuulemaan karu tuomio. Ollaanko me edetty mihinkään suuntaan. Vaikea uskoa, koska nämä kelit on olleet mitä ovat.

Kuviakaan ei oikeastaan paljon ole tullut, vaikka tallilla olen puuhastellut. Sekin vaikuttaa inspikseen kirjoittamisen suhteen. Niinpä, olisiko toiveita mitä blogin puolella tapahtuisi reissun jälkeen? Videopostausta vai mitä, kertokaa kommentoikaa niin pyrin toteuttamaan sen. Saataisiin takaisin aktiivinen ja lukijoille mieluinen blogi.


Tämä postaus on maailman sekavin, oikeasti. Mä tiedän! - Mutta kestäkää se, nyt tällä kertaa. Kirjoittaminenkin pitää suorittaa vauhdilla ja virhemarginaali kasvaa, vauhti ei korjaa virheitä ;) Kumminkin blogi pitäisi saada taas tulille. Voisin, vaikka kirjoitella sieltä espanjasta jotain postausta teille kuvien kera. Katsotaan jos saan videota kanssa niin semmostakin sitten aikaiseksi. Välttämättä en kyllä saa, koska en tiedä miten paljon muistikorttiin mahtuu. Olen kyllä onneksi kaksi muistikorttia ottamassa mukaan sekä puhelimella kuvaamassa teille matskua. Reissun jälkeen minulla alkaakin viimeinen TOP jakso ja sitten onkin lähihoitajan perusopinnot opiskeltu ja taputeltu.

Vimma on nauttinut päästessään liikkumaan ja menemään. Meidän tallille muuttikin uusi hevonen, itse asiassa ponihan se on. Islanninhevos tamma Liina. Liina on todella kiltti, mutta varusteiden kanssa on pitänyt hieman sumplia, kun ei ole vielä sopivia löytynyt. Kaiken lisäksi Vikke antoi Liinalle kenkää, joten Liina on nytten ollut saikulla.


keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Hyppelyitä itsenäisesti


 Aloittelin ensiksi pitkin ohjin kävelemään, kunnes ruettiin aika pian ravailemaan ja taivuttelemaan tamman kanssa. Mentiin ympyrällä väistellen esteitä parhaan mukaan. Yritin vain saada tamman rauhoittumaan näin alkuun. Pikku hiljaa Vimma lopetti hösläämisen jonka se aloittaa aina, kun huomaa, että esteitä hyppäämme.

kouluratsukko, eikun:D

 Kun sain hevosen molempiin suuntiin toimimaan. Otin muutamat laukkapätkät esteiden ympärillä rauhoitellen hevosta. Tämän jälkeen ruettiin tulemaan tamman kanssa kokorataleikkaalla sarjaa. Alkuun sarjan eka osa oli vain kahtena puomina, jonka jälkeen mahtui kaksi laukka-askelta jolloin hypättiin pikku pysty. Alkuun tuli ehkä turhan paljon vauhtia tamman kanssa. Mutta seuraavalla kerralla osasin ratsastaa välin jo paremmin ja jarruttaa hevosta. Yritin mahdollisimman paljon saada hevosen kontrolliin ja vaatia rauhallisempaa tahtia. Tämän takia muutaman kerran tultiin huonompaan paikkaan ja taidettiin puomi tiputtaa, kumminkin muuten hyvin Vimma hyppäsi.


Kun olin aikani mennyt puomi este sarjaa, vaihdoimme molemmat pystyksi. Askel määrä esteiden välillä pysyi samana. Vilma selvästi innostui jonkun verran sarjalla ja jouduin ottamaan kiinni. Ainakin mahtava motivaatio hevosella on sitä en voi kieltää! Kuhan vielä saisimme tuon vauhdin kontrolliin. Pienen työstämisen jälkeen homma alkoi toimimaan ja hevonenkin tajusi hieman rauhoittua. Painotan sanoa hieman.


 Sarjan jälkeen menin jonkun aikaan raveja ympyrällä rauhoittaen hevosta sillä välin, kun kuvaajamme rakensi pystyn suoralla uralle. Tulimme sen jälkeen suoralla uralla olevaa pysytä Vimman kanssa. Tamma alkuun vähän kyttäsi, mutta päätin että ylitse mennään ihan sama millä tahansa tyylillä, Eka tuskin niin taidokas näytös olikaan, mutta sen jälkeen kun olin hevosen kerran rohkaissut pinkkien puomien yli ei ollut enään ongelmia. Pystyin keskittymään kaikkeen muuhun hiomiseen.

mun lemppari!

 Vaihdoimme sitten pystyn ristikko-okseriksi. Jota tulimme loppuun. Estekorkeutta emme ruenneet nostamaan tällä kertaa, sillä tarkoitus oli vain treenata ja säätää nopeutta ja tahtia. Sekä saada hevonen hyvään kontrolliin. Löysin paljon itsestäni virheitä joita sain ajatuksellani kuntoon. Muistin istua syvemmällä satulassa laukassa ja ottaa kiinni hevosta tarpeeksi. En tuupannut Vilmaa eteenpäin esteellä, jonka teen usein ja sen jälkeen tulee kielto.



 Vikat hypyt sujuivat hyvin joten niihin oli hyvä lopettaa. Joten hevoselle annoin isommat kiitoksen jonka jälkeen ravailtiin loppuraveja aika pitkään. Kuvaajamme purkikin loppukäynteihin siirtyessämme esteet pois kentältä, sillä traktorin oli tarkoitus tulla linkoamaan kenttä seuraavana päivänä lumesta.



Oliko teillä lempparikuvaa?

lauantai 31. tammikuuta 2015

Kuvapostaus Viken kuulumisista

  
Vikke on enemmän tai vähemmän ollut nyt sairaslomalla. Vihdoin pääsin sen selkään ja kokeiltiin Ellin ostamia hackmoreja Vikelle. Vikke toimi ihan kivasti näillä, vaikkakin turhan alas taisivat vieläkin jäädä nämä hackkikset.


 Menin ravi-käynti siirtymisiä ainoastaan Vikellä sekä ympyröitä jotta tulisi mahdollisimman paljon taivuttelua tammalla. Vikke oli vasempaan kierrokseen jäykempi kuin oikeaan ravissa sekä käynnissä ratsastaa.

Pieni lumisadekkaan ei haitannut. Kentällä oli noin 15cm kerros lunta joten pohja oli mukavan pehmeä sitten Viken kanssa menemiseen. Mentiin oikeasti todella kevyesti vähän verryttely jumppana vaan molemmat kierrokset lävitse. Jospa Viken sairasloma ei enään tästä jatkuisi niin pääsisin tammankin kanssa puuhastelemaan. Saataisiin teillekin tänne blogiin materiaalia enemmän myös Vikestä.


 Arvatkaapas tuntuiko Vikke todella pienelle, kun on totunut nytten ratsastamaan vain isoilla hevosilla kuten Vimmalla. Vikke oli niin poni ja sen askeleetkin tuntuivat hassuille ratsastaessa. En meinannut aluksi enään yhtään osata ratsastaa tätä ponia. Pikku hiljaa kyllä onneksi palautui mieleen.


 Loppuun me vähän hassuteltiin Viken kanssa omiamme kuten aina. On se vaan niin pieni ja pörröinen poni vai mitä?


 Hieno poni ylpeänä ja kuskilla hymy herkässä, kun pääsi tämän mahtiponin selkään taas pitkästä aikaa. Vihdoin saanen sen verran materiaali kasaan, että sain postauksen blogiinkin.


 Ja koska maailman parhain poni myös ansaitsee pusuja niitä se sai lopputunnista urakalla! Otettiin myös aikas kivoja yhteiskuvia Viken kanssa pitkästä aikaa vähän erilaisia ei aina selästä käsin vaan joskus pusuja ja viereltä. Viken kanssa kuvaaminen onkin aina niin helppoa, kun tamma on aina korvat tötteröllä kameran edessä toisin kuin Vimma.

 




 Oliko lempikuvaa? Haluatteko jatkossa tällaisia postauksia ja entäs Viken kuulumisia?

keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Joskus tauko voi tehdä hyvää

Pieni hengähtäminen on taas ollut blogin puolella ollut minulla. Hetki omaa aikaa ja suorittaa koulujuttuja pois alta on tehnyt ihan hyvää. En ole rehellisesti sanottuna oikeasti ehtinyt edes istumaan koneella moneen päivään valehtelematta. Sen minkä olen kerennyt, olen kommentit julkaissut puhelimella ja vastannut niihin.

























Vimman kuulumiset varmasti kiinnostavat teitä monia ja niitähän minä tarjoilen teille nytten. Käytiin tässä Vilman kanssa pitkästä aikaa ajamassa kärreillä. Voi vitsi, että tamma oli innoissaan, kun valjastin sen kärrejen eteen. Vimma hokasi samantien, että nyt hän me lähdetään ajelulle. Minulla olikin kaveri kylässä, joka ei pahemmin ole hevosten kanssa päässyt puuhastelemaan joten soin hänelle tämän onnen nytten sitten. Oli muuten aika nopea oppilas minulla, kun suojat osasi laittaa neuvomisen jälkeen kuin ammatilainen ja muita hoitojuttuja auttaa. Tallinpihassa Elli otti muutaman kuvan meistä, jonka jälkeen lähdettiin sitten ajamaan eräälle tielle, jonka varresssa asuukin kaksi lämminveristä. Ajettiin rauhassa ohitse, jonka jälkeen jatkettiin matkaa vähän hölkkäilen tietäpitkin. Vimma oli todella innoissaan ja tuntui, että kaasu oli herkässä. Yhdessä ylämäessä tamma nostikin laukan joten jouduin ottamaan kiinni kärrien edessä. Rakemman reissun tehtiin tällä tiellä, jonka jälkeen käytiin vielä loppuhölkät ja hyvät käynnit menemässä toisella tiellä. Heidikin pääsi kokeilemaan miltä tuntuu ajaa hevosella ja tuntui olevan kovin innoissaan.

Tallissa purettiin Vimma reippaasti, jonka jälkeen minä laitoin valjaita pakettiin, kun Heidi kuivaili Vilmaa. Tämän jälkeen loimitin Vilman ja tein vielä melassin tammalle. Vimma jäi kuivumaan sisälle, kun me puolestamme lähdettiin ajamaan takaisin meille. Jonka jälkeen suunnattiin moottorikelkkailemaan järven jäälle. 


Seuraavana päivänä tarkoitus olikin Vilmaa liikuttaa ratsain. Varustettiin Vilma yhdessä jonka jälkeen suunnattiin kentälle. Heidi pääsi valokuvailemaan meitä, kun hyppäsin ekana selkään ja rupesin Vimmaa työstämään. Tamma oli heti alkuun oikea pikajuna, mutta pienen hiomisen jälkeen rauhoittui onneksi. Ravailin jonkun aikaa Vilman kanssa. Takaaosaa yritin ratsastaa ravissa ulospäin. Melkein avotaivutusta ympyrällä muttei kuitenkaan. Vimma pikku hiljaa alkoi malttaa ja kuunnella minua paremmin. En tehnyt kovinkaan raskasta treeniä kentällä, sillä edellisenä päivänä oltiin käyty niin pitkä maastolenkki menemässä lujaa. Tämmöinen pieni palautus teki siis varmasti hyvää tammallekkin. Tein molempiin suuntiin takaosan väistättämistä ympyrällä ravissa, kunnes tulin keskihalkaisijalla käynnissä muutamat pohkeenväistöt molempiin suuntiin.


 Nämä menivät yllättävän hyvin ja Vimmakin oli todella herkkä pohkeelle ratsastaessa. Pohkeenväistöjen jälkeen jatkettiin ravitreeniä jonka jälkeen pian otin siirtymiset laukkaan. Kauaa ei tarvinnut laukkaa hioa, kun se sujuikin jo paremmin. Otin siis aivan rauhalliset nostot ympyrällä jonka jälkeen siirryttiin harjoitusraviin molempiin kierroksiin. Lopulta siirryin käyntiin ja tulin selästä alas. Autoin Heidin selkään, jonka jälkeen neuvoin muutaman perus jutun. Heidi meni Vilmalla loppukäynnit taivutellen tammaa käynnissä ja ratsastellen rennosti. Pientä tuntumaan vauhtivimmaan siis. Kun Heidi oli saanut sydämmensä kyllyydestä ratsastettua niin purettiin tallissa yhdessä hevonen sekä loimitettiin. Vimma oli oikein tyytyväinen itseensä ja pörisi mitä kummallisimmilla äänillä tallissa.

Pohkeenväistöä