Pohkeenväistö treeniä ja askeleiden läpiratsastamista

Vilman kanssa väkerrettiin ennen kisoja, myös vähän kouluratsastusta. Tamma oli todella mielenkiintoisella tuulella, kisoja edeltävänä päivänä eli keskiviikkona, jolloin ratsastin sen lävitse. Tämä postaus tulee nytten vähän jäljessä, koska en ehtinyt aikaisemmin kirjoitella ja editoimaan teille tallipäiväpostaus kooste videota ja latailemaan vielä youtubehen. Samalla latautuu video teille, kun itse kirjoittelen koneella tätä postausta. Tekemistä onkin nytten riittänyt kisojen jälkeenkin, kun kävimme palautuksena maastoilemassa kaverini kanssa Vikellä ja Vilmalla. Valitettavasti kukaan ei ollut innokas lähtemään vesisade keliin kävelemään ja kuvailemaan meitä, joten kuvia ei sitten ole. Käytiin kumminkin ihan mukavan reipas lenkki hölläilemässä, muutamat laukat otettiin tiellä muuten mentiin pääasiassa ravia sekä käyntiä.

Vikellä siis kuuluu hyvää, se on saanut viettää vapaata sekä kaverini Elli, joka oli myös mukana maastossa hyppäsi Vikellä tässä jokunen aika sitten. Muuten Vikke on saanut hölläillä ja olla vaan ja nauttia laidunkauden avaamisesta. Kumminkin pian palaamme takaisin treeneihin eikä Vikkekään saa niin vain hölläillä.

Vilman kanssa ratsastin vain kevyesti askellajit lävitse, muutaman kerran pompittiin hieman takasillaan pohkeenväistöjen aikana, kun tamma oli erimieltä ja kaverini saikin yhden niistä napattua videolle teidän onneksenne. Ihmeitä en tehnyt, otin vain käynti - ravi - laukkatyöskentelyä sekä pohkeenväistöä, saadakseni tamman kuulolle ja mukavaksi ratsastettavaksi. Vilmalla oli tätä ennen pari vapaapäivää, joten tamma aluksi vähän turhan paljon höyryili ja teki kaikkea muuta. Onneksi pohkeenväistöillä sainkin tamman nopeasti kuulolle ja homma alkoi toimia kiukutteluista huolimatta. Välillä Vilma painui aika alas, muttei se menoa haitannut annoin tamman painua aika alas. Vilma oli ihan ok ratsastettavuudeltaan keskiviikkona, ei mikään paras muttei huonoinkaan. Työskentelyn jälkeen huomattiin, että Vilma oli onnistunut hyppiessään takasilla polkasemaan pienen haavan vuohiskuoppaansa. Eikun pestiin vain pintanaarmusta hiekat pois ja helosaania yöksi sekä kunnon suojat päälle ettei liat pääse. Aamulla ei edes huomannut enään tuota kohtaa muuten kuin vaaleanpunaisena karvojen joukossa. Höseltäjälle sattuu..

Ja pesun aika!

Aikani onkin kulunut nopsaan, meille tullessa koirapentu kotiin, Nikita eli Niki tutummin. Hommaa riittää, kun Demi on oikea mustasukkaisuuden perikuva minusta ja Niki taas kulkee minun perässäni koko ajan kiinni ja itkee perään. Kyllä voi olla yö aika hankala meille kaikille ja aamulla olisi tallillekkin selvittävä kuvailemaan kaveria sekä itse ratsastamaan molemmat tammat lävitse.