Pellolla revittelyä

 Huom! Koneeni meni rikki, vien sen huoltoon torstaina. Toivotaan, että saan pian koneen takaisin huollosta. Postauksia siis ei niin reippaasti nyt ilmesty, koska äiti ei ole halukas työkonettaan lainaamaan minulle kun kuvatkin pitäisi aina siirrellä ja niitä tulee kumminkin se parisensataa melkein joka kerralta ellei enemmän. Kärsivällisyyttä siis lukijat.

Sateenkaari.

Laitoin Vilman reippaasti valmiiksi ja lähdimme kameran kera kävelemään tallin takaa vievän polun kautta pelloille. Matkalla huomasin taivaalla sateenkaaren joten pysäytin Vilman ja nappasin muutaman kuvan sateenkaaresta taivaalla, kunnes jatkoimme matkaa. Vähän riskialtistahan se on järjestelmäkameran kanssa ratsastaa, muttemme mennyt kuin käyntiä ja kevyttä ravia Vilman kanssa kunnes kuvaajamme tuli. Kamera vaihtoi omistajaa hetkeksi ja minä rupesin Vilman kanssa revittelemään pellolla. Tammalla oli mukavasti virtaa ja Elli sai napattua todella ihania kuvia, kun laukkasimme heinän seassa täysiä Vilman kanssa. Välillä otimme käynti sekä ravipätkiä, ja kävimme järvessä vielä jalkoja viilentämässä kunnes tallille hikinen hevonen pesulle. Tämän enempää en kirjoittele vaan saatte nauttia kuvista! Nimittäin tällä äidin työkoneella on äärimmäisen hidasta ja vaikea kirjoittaa, kun on omaa koneeseen tottunut.

rapsutuksia ja taputuksia!

''mä en ressaa mistään ja teen mitä haluun!''

''ei oo huolista tietookaan, läpi aurinkolaseist katson maailmaa''

''kun me eletään kerran, nii eletään sit sen verran''

''minne ikinä mä katsokkaan, kauniit tytöt mulle vilkuttaa''

''hiekka mun jalkoja polttaa, ei oo huolista tietookaan''

Kouluratsu! ;)

Hellepäivän reissailua hevosten kanssa

Facebookissa, olikin arvoitus tietääkö, joku missä kävimme reissussa Viken ja Vilman kanssa. Kumminkaan ei tainut avautua lukijoille sitä kautta reissupäivämme salaisuus, joten nyt on aika paljastaa se blogissa! Lähdimme iltapäivällä kahden maissa Viken ja Vilman lastaamaan kyytiin traileriin. Viken kanssa oli pienoisia lastausongelmia, mutta liina kun otettiin avuksi ei ollut enään ongelmaa. Vilman kanssa tunnetusti mitään lastaus ongelmia ei edes ole. Pakattiin nopsaa tavarat autoon ja eikun menoksi! Nokka kohti tunnin ajomatkan päässä sijaisetvaa mökkiä ja sen ihanaa valkoista hiekkarantaa. Matka sujui hyvin, jätimme takapressun auki sekä ikkunat jottei hevosilla olisi niin kuuma. 

Perille päästyä kumminkin Vikke oli hionnut aika paljon, stressaantunut hieman matkustamisesta. Vikkehän ei ole sitten pariin kolmeen vuoteen matkustanut trailerissa. Siitä tiedämme, että tamma on stressanut, kun Vilma ei ollenkaan ollut hionnut. Vilma osaa ottaa nämä matkat rennosti ja käyttäytyä uudessa paikassa hyvin. Viken kanssa ei ollut ongelmia, kun hevoset otin ulos trailerista. Tamma osasi käyttäytyä vieraassa ympäristössä yhtä hyvin kuin Vilmakin. Hevoset saivat vähän kahlata ilman ratsastajaa rannassa ja juoda, jonka jälkeen hetken saivat nauttia vihreästä heinästä. Sillä välin minä vaihdoin bikinit päälle ja harjailin Vilman puhtaaksi. J laittoikin minun ollessani vaihtamassa vaatteita Vilmalle jo suitset. Eikun punttaus selkään ja menoksi järveen. Vikke tuli omistajansa kanssa perästä. Kyllä Vilma nautti, kun pääsi kauhomaan vettä. Hiekkaa löytyi mm. naamastani, hiuksistani, vaikka kypärä olikin päässä. Vesi oli niin kirkasta kuin ulkomailla, joten näin kun pienet kalat rannassa uivat karkuun Vilmaa ja minua. Valkoinen hiekka jatkui ihan syvälle asti.

Vilma: täähän on kivaa!

Kyllä muuten hevoset nauttivat kun pääsivät uimaan. Ihanan lämmintä ja auringonpaiste kruunasi kaiken. Uimme varmaan puolitoista tuntia hevosten kanssa, välillä kahlaillen ja välillä uiden kunnes viimein lopetimme vedessäleikkimisen. Hevoset pääsivät kuivaukseen, jonka jälkeen vielä nauttimaan vihreästä kun itse vaihdoin vaatteet lämpimiin. Ilta alkoikin jo olla tullut, mutta aurinko senkuin vieläkin paistoi lämmittävästi. Pitkään ei mennyt, kun pakkasimme tavarat autoomme ja lähdimme takaisin tallia kohden. Aluksi meidän piti käydä hieman maastoilemassakin, mutta se peruuntuikin kun jäimme niin pitkäksi aikaa veteen uimaan ja kahlailemaan. Kyllä hevoset muuten nauttivat varmasti reissusta. Lastauksessa oli muutamia ongelmia, kun Vikke saatiin vasta neljännen yrityksen jälkeen traileriin. Tamma ei oikein ollut halukas tulemaan koppiin. Kumminkin kun saimme hevoset traileriin, niin sidoinne molemmat kiinni ja annoin leivän palaset. Katsoimme vielä, että kaikki on varmasti mukana jonka jälkeen lähdimmekin kohti kotitallia. Matkalla pysähdyimme ostamaan jäätelöt vielä kyläkaupasta, jonka jälkeen niitä herkutellessamme nautimme matkasta. Iloinen puheensorina täytti koko auton tunnin ajaksi.

täs kuvas on jotain tunnelmaa<3

Tallille päästyä purimme reippaasti auton, ja hevoset veimme takaisin laitumelle. Kun hevoset oltiin viety laiduntamaan ja auto purettu parkkeerasimme trailerin vielä paikoilleen, jonka jälkeen tyhjensin heinäverkosta heinät pois mitä tammat eivät olleet syöneet sekä siivoilin vielä ulosteet pois. Puhtaalla trailerilla on kivempi lähteä ensi kerralla reissuun ja mikä parasta siivoaminen ei jää nyt muille päiville.

''hei mikä tuolla on?''

Vikke.

Vilima: ''Kylh, mä yletän!''

mun lempikuva kaikista!

Mikä kuva oli teidän suosikkinne?

Äärirajoille

Cheekin uusi kappale Äärirajoille, on yksi loistavimmista biiseistä kuvamaan ratsastusta mitä se merkkaa minulle. Tämä postaus on puhtaasti kirjoitettua vain itseäni varten, omia ajatuksiani, omia tuntemuksiani. Ei varsinaisesti ketään muita varten, mutta mielipidettä saa antaa ja tulla kertomaan jos on jostain erimieltä. Olen tummentanut kappaleesta sanoja, jotka merkkaa mulle ratsastuksessa jotain ja myös kertonut tiivistetysti miksi juuri nämä sanat, mitä ne merkkaavat minulle. En ole nähnyt tälläistä postausta muissa blogeissa ainakaan vielä toistaiseksi esiintyvän.

Suljen silmät, kuvittelen et lennän Mun täytyy luottaa, ja antaa vaan mennä Vaikka en tiedä, haluatko sä enää Mut jos sä tahdot, niin kauan tää elää
Tähän lajiin ja hevosiin täytyy luottaa, ja välil antaa vaan mennä. Jos ei uskalla antaa mennä, jää jumittamaan samaan paikkaan eikä kehity. Elämässä on uskallettava otta valintoja sekä luotettava että ne on oikeita. Aina ne ei välttämättä ole, mutta niin kauan kun itse uskoo niihin niin kauan tää harrastus sydämmessä sekä elämässä elää.

Vien tän äärirajoille, äärirajoille Vien tän äärirajoille, sua varten
Ratsastus on laji, joka vaatii paljon. Joskus tallilla tulee vietettyä aikaa, enemmän kuin yöunia omassa sängyssä. Käyn kotona kääntymässä eli nukkumassa ja jotain haukkaamassa, muuten vietän koko päivän vesipullon ja omenan tai leivän avulla tallilla. Treenataan ja vedetään kovempaa, välillä oma kroppa on äärirajoilla ja hevosenkin joutuu sinne viemään. Jos ei ikinä treenaa ja purista kaikkea irti itsestään eikä hevosesta, ei pysty kehittymään. Niin kuin Cheekkikin laulaa, vien tän äärirajoille, sua varten.

Mun täytyy luottaa, että nää siivet kantaa Musiikki kuljettaa ku koko elämän sille antaa Rohkeus ei oo sitä ettei pelota Vaan et uskaltaa hyppää vaik ei tiedä selviikö elossa Menin äärirajoille että mun pääni hajoilee Tiedän et mun paikka maailmas on antaa ääni sanoille Annan niin kauan kun sillä on välii Kävi miten kävi voittajat ei pelkää hävii
Siivet kantaa elämässä niin kauan, kun niiden antaa kantaa. Jokainen on oman elämänsä herra. Kun harrastuksella koko elämän antaa, se vie mukanaan. Se ottaa sekä antaa paljon. Vihaa, hikeä, kyyneliä, verta mutta myös iloa, naurua sekä rohkeutta. Rohkeushan ei ole sitä, ettei koskaan pelota niin kuin laulussakin sanotaan pätee myös ratsastuksessa. Välillä saattaa pelottaa, onnistuukohan vai mokaakon täysin. Jännittä hulluna radalle pääsy, voittaako vai häviääkö? Kumminkin tälle harrastuksellahan antaa niin kauan kun sillä on välii arvoa ja vielä enemmän. En itse pystyisi luovuttamaan, vaikkei Vilman kanssa kisat menneetkään nappiin en lannistunut, koska todelliset voittjat ei pelkää hävii. Katse pitää vaan uskaltaa nostaa maasta ja jatkaa yrittämistä eikä lannistua yhden epäonnistumisen jälkeen.

Suljen silmät, kuvittelen et lennän Mun täytyy luottaa, ja antaa vaan mennä Vaikka en tiedä, haluatko sä enää Mut jos sä tahdot, niin kauan tää elää
Välil pitää kuvitella, että lentää elämässä. Jokainen lentää omien siipiensä varassa niin hän se on. Pitää pystyä luottamaan omiin päätöksiinsä ja antaa välillä vain mennä.

Vien tän äärirajoille, äärirajoille Vien tän äärirajoille, sua varten Vien tän äärirajoille, äärirajoille Vien tän äärirajoille, sua varten Vien tän äärirajoille, sua varten

Mä vannoin antavani kaiken sille että tää skulaa Tää on kestävää sitä ei pysty estämään kukaan Pidän mieles vallan mukana kasvaa vastuu Tom Fordin kengilläkin voi toisinaan paskaan astuu Kun marssii joukon kärjissä vastatuuli on suuri silmillehyppiöit vastaa crewni on muuri Mun duuni on cooli, suuri on suuni mutta mut on tuonu tänne jokin muukin kun tuuri
Kaiken tällä harrastuksella annan 100%. Lähes kaikki aikani menee Vilmaan tällä hetkellä, ja kaverit on vähän kärsineet siitä, etten ehdi samalla tavalla viettää aikaa. Treenaan tehokkaasti ja vietän aamusta iltaan tallilla. Sitä ei oikein voi estää kukaan. Mulla on hyvä olla, siellä missä hevosetkin on. Välillä vain istua laitumella ja katsella kun hevoset laiduntavat tarhassa. Mut ei tuonu hevostallille mikään sattuma, vaan itse sinne joka päivä aamulla kömmin sängystä innokkaana.

Suljen silmät, kuvittelen et lennän Mun täytyy luottaa, ja antaa vaan mennä Vaikka en tiedä, haluatko sä enää Mut jos sä tahdot, niin kauan tää elää Vien tän äärirajoille, äärirajoille Vien tän äärirajoille, sua varten Vien tän äärirajoille, äärirajoille Vien tän äärirajoille, sua varten Vien tän äärirajoille, sua varten Vien tän äärirajoille, sua varten

Vilman takia, olen hionnut, vuodattanut kyyneleitä sekä iloa ja naurua mahtunut yhteiseen matkaamme. Olen ollut monta tuntia syömättä, polkenut 5km tallille melkein 30 asteen helteellä läkähdyksissäni. Melkein kuin asunut tallilla ja vienyt itseni aika äärirajoille, mutta sekin tämän harrastuksen tähden. Mitä sitä ei tekisi ilman tätä harrastusta.

Mitä mieltä olitte tälläisestä erilaisesta postauksesta?

Matkalla kohti Kotkaa

Demi oli sitä mieltä, että lähtee mamman mukaan!

Nopeimmat ovat varmaan huomanneet, että yksi ympyrä on ilmestynyt lisää tuonne meidät löytää myös osioon. Minäkin sorruin viimein ask, joten sitä kautta saa myös tulla kyselemään kuka vain haluaa. Vastailen siellä kaikkiin kysymyksiin, kunhan pysyvät asiallisina.

Joku onkin voinut huomata, että blogissa ei ole tullut niin tiheään nytten postauksia. Olen kirjoitellut teille postauksia ennakkoon, sillä olen itse reissussa tienpäällä menossa Kotkaan. Hevoset saavat viettää kesälomaa sen aikaa ja huilata vähän treeneiltä, kun palaan reissusta alkaa kunnon tehotreeni jälleen molempien kanssa. Joten tulette saamaan sitten enemmän postauksia ja kuvia, mikäli vain saan jonkun kuvamaan. Minulla on paljon julkaisematonta kuvamateriaalia, joista olen kehitellyt teille postauksia valmiiksi. Julkaisen sitten puhelimella postauksia sieltä Kotkasta, kun en koneelle pääse. Toivottavasti tälläinen järjestely käy teille niin blogi ei ihan koko reissun ajaksi vaipuisi hijaiseloon.

Tavarat on pakattu sekä tuttujen tallilla hoidettu pari aamu sekä iltatallia ennen reissua. Hammarharjasta, sukkiin ja sukista bikineihin taitaa olla pikku hiljaa kaikki pakattu. Toivottavasti en unohda mitään kotiin, niin ei tarvitse Kotkasta sitten ostaa, vaikka tuskin sieltä lähden tyhjin käsin minut tuntien.

Kaverin kanssa rapsutuksia.

Hevoset saavat laiduntaa kesälaitumella ilman päitsiä nytten vapaana nauttien kesälomastaan. Pieni huili tekee varmasti hyvää myös hevosille niin kuin ratsastajalle. Kaikille tulee erilainen motivaatio työntekoon ja innostus. Kenttäkin meillä tallilla menee remmonttiin pian reissusta tuloni jälkeen, joten en tiedä meneekö miten paljon maastoiluksi sen ajaksi homma. Mutta voitte olla varmoja, kun uusi kenttä o käyttökunnossa niin siellä työskentelemme ja paljon. Uusia puomejakin olisi tarkoitus maalata sekä estetolppia joko ostaa tai itse tehdä. Pientä ahkerointia siis odottaa siellä tulevaisuudessa lyhyen rentoutumisen jälkeen.

Tarvittaessa saan kyllä varmasti jonkun liinaamaan Vilmalta enimmät energiat pois, jos tamma näyttää laitumelta siltä, että menee mahdottomaksi. Mutta uskon, että ei pahemmin sellaista tilannetta tule vastaan. Sopivasti hevosten kengitys sattuukin juuri matkani ajaksi, joten muut hoitavat sen minun reissatessa maailmalla. Ehkä löydän Kotkasta jotain kivaa, mitä sitten saatan esitellä täällä bloginikin puolella.

Kumminkin pidemmittä jaaritteluitta, nytten alkaa minun reissuni ja kesäloma! Hyvää kesää kaikille lukijoille sekä anonyymeille. Onko teillä kesäksi suunnitelmia? Minulla ainakin on reissu suunnitteille Tampereelle festareihin mikäli saan vaan kaiken järjestymään.

Kesäloa, voi tästä alkaa!

hahah, mopokypärällä ratsastin Vilman laitumelle