Koulutuuppailua eri kuskin kanssa

Pitkästä aikaa sainkin jonkun kuvailemaan ratsastustani, tai oikeastaan itse kuvailin pääasiassa kaverini ratsastusta, joka pääsi testailemaan Vilman sekä Viken ensimmäistä kertaa. Elli tulikin meille pidemmäksi aikaa kylään, joten pääsette lukemaan Ellin fiiliksiä ratsastuksesta tammoilla. Itse voin alkuun sen verran kertoa, että menin Vilmalla hetken alkuun, otin muutamia hyppyjä ristikolle, kun tarkoituksemme oli aluksi hypätä. Kumminkin pohja söi niin paljon hevoselta laukkaa ettei Vilma imenyt esteelle samalla tavalla kuin ennen, joten jätettiin hypyt näihin muutamaan ja rauhoitettiin tilanne. Elli pääsikin satulaan ja saa nyt kirjoittaa teille omat tuntemuksensa tammojen kanssa.

Elli: Aloittelin Vilmalla ihan vaan pääty-ympyrällä tutustumis fiiliksillä. Vilma tosiaan alkuun testaa ratsastajaa vastustelemalla mm. kättä. Vaikein oli varmaan löytää se sopiva ohjastuntuma ja saada Vilma rennoksi niskasta. Sisäpohje oli myös yksi asia mikä oli vaikea saada läpi. Ihan kivoja pätkiä kyllä tuli, mutta Vilma meni edestä todella helposti tyhjäksi. Laukka oikean suuntaan oli tosi kivaa ja tasaista. Vasenpaan suuntaan tamma oli vinona sisäpohkeen ympäri. Kokonaisuudessaan mahtava hevonen ja varmasti lahjakaskin.

 

Viken ratsastusta olin odottanut innolla, koska se on niin suloinen pallero. Vikkellä ei tosiaan oltu nyt kentällä pyöritty, joten se oli aika jäykkä. Yllättävän pirteä poni oli ja nopeasti lämpesi. Otettiin reippaat alkuverkat, koska oli niin lämmin. Vikkessä oli hieman samaa piirrettä kuin Vilmassa eli sisäpohje, se ei meinannut mennä oikein kummallekkaan perille. Viken kanssa minulla oli kuitenkin kannukset, joten helposti pystyi tehostamaan apuja. Ravissa Vikke oli tosi kiva, vaikka ei me mitään kunnollista tehty. Laukkat nousi kivasti, mutta neiti kerkesi pudottaa raville todella nopeasti. Lopeteltiin meidän osalta niihin onnistuneisiin ja hyviin fiiliksiin. Samaa voin sanoa Vikestä eli ihan mahtava poni ja mukava yllätys, että poni ei ollut potkittavalla tuulella. Tässä minulla on kuitenkin aikaa tehdä tuttavuutta molempiin poneihin ja varmasti saadaan jotenkin pientä tuntumaa näiden ratsastuksesta.

 

Vikke ihanuus<3

Mitä meille kuuluu?

Niinkuin otsikkokin kertoo, mitä ihmettä meille kuuluu? En ole joutanut pariin päivään kirjoittelemaan. Koneenikin sain takaisin, mutta olemme pää asiassa vain uineet ja maastoilleet molempien tammojen kanssa, joten kuviakaan ei ole kertynyt sitten. Hevoset ovat nauttineet kun ovat maastoon päässeet sekä uimaan. Mutta ratsastaja on kaivannut jo kenttä treenejä. Kumminkin kenttä on valmis lukuunottamatta valkoista aitaa, jonka lautoja olen tänäänkin maalannut yli kuusi tuntia. Kädet ja jalat huutaa hosiannaa sen voin sanoa, kun koko päivän seissyt vain. Ehdin tänään vähän ratsastella Vilmaa käynti - ravisiirtymisiä kentällä ennen kuin lähdimme uimaan.

Huomenna olisi tarkoitus maalata loput laudat loppuun, nimittäin maali loppui kesken. Myös esteitä olisi tarkoitus maalailla, kohta kelpaa rataa rakentaa! Kukapa arvaa minkä värisiä esteitä maalailen? Yöunet kelpaavat nyt enemmän kuin uskottekaan. Mutta kuulumisiakin piti teille vähän kirjoitella, vaikka käsiin särkeekin aikalailla. Näytän maalauksen takia vähän pilkulliselta, kun valkoista maalia meni ihollekkin. Kaverinkin ponilla menin loppuverkat yksi päivä.

 

Pellolla revittelyä

 Huom! Koneeni meni rikki, vien sen huoltoon torstaina. Toivotaan, että saan pian koneen takaisin huollosta. Postauksia siis ei niin reippaasti nyt ilmesty, koska äiti ei ole halukas työkonettaan lainaamaan minulle kun kuvatkin pitäisi aina siirrellä ja niitä tulee kumminkin se parisensataa melkein joka kerralta ellei enemmän. Kärsivällisyyttä siis lukijat.

Sateenkaari.

Laitoin Vilman reippaasti valmiiksi ja lähdimme kameran kera kävelemään tallin takaa vievän polun kautta pelloille. Matkalla huomasin taivaalla sateenkaaren joten pysäytin Vilman ja nappasin muutaman kuvan sateenkaaresta taivaalla, kunnes jatkoimme matkaa. Vähän riskialtistahan se on järjestelmäkameran kanssa ratsastaa, muttemme mennyt kuin käyntiä ja kevyttä ravia Vilman kanssa kunnes kuvaajamme tuli. Kamera vaihtoi omistajaa hetkeksi ja minä rupesin Vilman kanssa revittelemään pellolla. Tammalla oli mukavasti virtaa ja Elli sai napattua todella ihania kuvia, kun laukkasimme heinän seassa täysiä Vilman kanssa. Välillä otimme käynti sekä ravipätkiä, ja kävimme järvessä vielä jalkoja viilentämässä kunnes tallille hikinen hevonen pesulle. Tämän enempää en kirjoittele vaan saatte nauttia kuvista! Nimittäin tällä äidin työkoneella on äärimmäisen hidasta ja vaikea kirjoittaa, kun on omaa koneeseen tottunut.

rapsutuksia ja taputuksia!

''mä en ressaa mistään ja teen mitä haluun!''

''ei oo huolista tietookaan, läpi aurinkolaseist katson maailmaa''

''kun me eletään kerran, nii eletään sit sen verran''

''minne ikinä mä katsokkaan, kauniit tytöt mulle vilkuttaa''

''hiekka mun jalkoja polttaa, ei oo huolista tietookaan''

Kouluratsu! ;)

Hellepäivän reissailua hevosten kanssa

Facebookissa, olikin arvoitus tietääkö, joku missä kävimme reissussa Viken ja Vilman kanssa. Kumminkaan ei tainut avautua lukijoille sitä kautta reissupäivämme salaisuus, joten nyt on aika paljastaa se blogissa! Lähdimme iltapäivällä kahden maissa Viken ja Vilman lastaamaan kyytiin traileriin. Viken kanssa oli pienoisia lastausongelmia, mutta liina kun otettiin avuksi ei ollut enään ongelmaa. Vilman kanssa tunnetusti mitään lastaus ongelmia ei edes ole. Pakattiin nopsaa tavarat autoon ja eikun menoksi! Nokka kohti tunnin ajomatkan päässä sijaisetvaa mökkiä ja sen ihanaa valkoista hiekkarantaa. Matka sujui hyvin, jätimme takapressun auki sekä ikkunat jottei hevosilla olisi niin kuuma. 

Perille päästyä kumminkin Vikke oli hionnut aika paljon, stressaantunut hieman matkustamisesta. Vikkehän ei ole sitten pariin kolmeen vuoteen matkustanut trailerissa. Siitä tiedämme, että tamma on stressanut, kun Vilma ei ollenkaan ollut hionnut. Vilma osaa ottaa nämä matkat rennosti ja käyttäytyä uudessa paikassa hyvin. Viken kanssa ei ollut ongelmia, kun hevoset otin ulos trailerista. Tamma osasi käyttäytyä vieraassa ympäristössä yhtä hyvin kuin Vilmakin. Hevoset saivat vähän kahlata ilman ratsastajaa rannassa ja juoda, jonka jälkeen hetken saivat nauttia vihreästä heinästä. Sillä välin minä vaihdoin bikinit päälle ja harjailin Vilman puhtaaksi. J laittoikin minun ollessani vaihtamassa vaatteita Vilmalle jo suitset. Eikun punttaus selkään ja menoksi järveen. Vikke tuli omistajansa kanssa perästä. Kyllä Vilma nautti, kun pääsi kauhomaan vettä. Hiekkaa löytyi mm. naamastani, hiuksistani, vaikka kypärä olikin päässä. Vesi oli niin kirkasta kuin ulkomailla, joten näin kun pienet kalat rannassa uivat karkuun Vilmaa ja minua. Valkoinen hiekka jatkui ihan syvälle asti.

Vilma: täähän on kivaa!

Kyllä muuten hevoset nauttivat kun pääsivät uimaan. Ihanan lämmintä ja auringonpaiste kruunasi kaiken. Uimme varmaan puolitoista tuntia hevosten kanssa, välillä kahlaillen ja välillä uiden kunnes viimein lopetimme vedessäleikkimisen. Hevoset pääsivät kuivaukseen, jonka jälkeen vielä nauttimaan vihreästä kun itse vaihdoin vaatteet lämpimiin. Ilta alkoikin jo olla tullut, mutta aurinko senkuin vieläkin paistoi lämmittävästi. Pitkään ei mennyt, kun pakkasimme tavarat autoomme ja lähdimme takaisin tallia kohden. Aluksi meidän piti käydä hieman maastoilemassakin, mutta se peruuntuikin kun jäimme niin pitkäksi aikaa veteen uimaan ja kahlailemaan. Kyllä hevoset muuten nauttivat varmasti reissusta. Lastauksessa oli muutamia ongelmia, kun Vikke saatiin vasta neljännen yrityksen jälkeen traileriin. Tamma ei oikein ollut halukas tulemaan koppiin. Kumminkin kun saimme hevoset traileriin, niin sidoinne molemmat kiinni ja annoin leivän palaset. Katsoimme vielä, että kaikki on varmasti mukana jonka jälkeen lähdimmekin kohti kotitallia. Matkalla pysähdyimme ostamaan jäätelöt vielä kyläkaupasta, jonka jälkeen niitä herkutellessamme nautimme matkasta. Iloinen puheensorina täytti koko auton tunnin ajaksi.

täs kuvas on jotain tunnelmaa<3

Tallille päästyä purimme reippaasti auton, ja hevoset veimme takaisin laitumelle. Kun hevoset oltiin viety laiduntamaan ja auto purettu parkkeerasimme trailerin vielä paikoilleen, jonka jälkeen tyhjensin heinäverkosta heinät pois mitä tammat eivät olleet syöneet sekä siivoilin vielä ulosteet pois. Puhtaalla trailerilla on kivempi lähteä ensi kerralla reissuun ja mikä parasta siivoaminen ei jää nyt muille päiville.

''hei mikä tuolla on?''

Vikke.

Vilima: ''Kylh, mä yletän!''

mun lempikuva kaikista!

Mikä kuva oli teidän suosikkinne?