Lehdossa kasvaneet: Pakkasakka

Aamuksi laitoin herätyskellon soimaan kymmeneltä, kun Ellin kanssa oli tarkoitus tallille lähteä. Alkuun en kyllä millään olisi jaksanut herätä vaan meinasin jatkaa unia. Näin nimittäin niin outoa unta etten ole hetkeen nähnyt. Pääsin kumminkin ylös sängystä ja kävin ensimmäisenä katsomassa paljonko on pakkasta. Mittari näytti -13 astetta joten hypyt jäivät väliin tältä päivältä. Sen sijaan päätin mennä kumminkin puomeja, koska ei olla pitkään aikaa menty kumpiakaan.

Ensiksi kävin kuvailemassa Elliä ja Iitaa, jonka jälkeen uhmasin lunta ja päätin olla kevytkeijukainen ja kävellä hankiaisia pitkin omalle tallille. Eihän se nyt ihan niin helposti mennyt. Pari kertaa tämä paksu anteeksi kirjoitin väärin kevytkeijukainen tipahtikin lumeen mutta muuten hyvin hanki jo kesti kävellä. Tallille päästyäni hain Vilman sisälle ja rupesin laittamaan tammaa. Tamma kävelikin minua onneksi portille vastaan. Onneksi oli kamera mukana niin kerkesin napata suloisen kuvan tammasta.

Sisällä harjailin ja tein oikeasti hikihatussa hommia, että sain kaviot puhdistettua. Kerkesin laittaa Vilman ja itseni valmiiksi ennen kuin kuvaaja tuli tallille. Kävelin jonkun aikaa alkukäyntejä fleeceloimen kanssa jotta lihakset lämpeisivät nopeammin hevosella ja pysyisin itse lämpimänä. Hieman viileälle tuntuivat ratsastushousut jalassa, vaikka niiden alla oli lämpöhousut. hrr.

Alkukäyntejen jälkeen pyysin kuvajaamme ottamaan loimen roikkumaan aidalle, jonka jälkeen aloitin ravityöskentelyn. Alkuun menin vain ravia pitkäsivut harjoitusravissa mahdollisimman lyhyellä askeleella, jonka jälkeen siirsin lyhyet sivut käyntiin tehden aina lyhyen sivun keskeltä lähtevän pääty-ympyrän molempiin päätyihin. Alkuun meillä oli pientä tahtojen taistelua havaittavissa Vilman kanssa, koska tamma olisi vain halunnut juosta. Kun homma rupesi toimimaan menimme koko kenttää ravissa, tehden pääty-ympyröitä.

Ravityöskentelyn alkaessa toimimaan aloinkin tulemaan aina pitkän sivun puolivälistä keskellä kenttää kaartaen kolmelle ravipuomille. Näiden jälkeen aina käänsin vastakkaiseen suuntaan eli suunta vaihtui lähes koko ajan kentällä. Alkuun Vimma pelleili ja mukamas pelkäsi puomeja mutta lopetti kovan sanan jälkeen leikkimisen. Vauhdikkaat olivat meidän ylitykset, vaikka kuinka aina yritin puolipidättää ja ottaa ohjaa lyhyemmäksi. Tein oikeastaan koko tunnin tätä puomitehtävää sillä se osottautui ihan hyväksi hevosen ja itseni kannalta. Välillä tein lyhyille sivuille pääty-ympyrät ravissa. Ravin, kun sain koottua hyväksi vaihdoimme tehtävää siten, että puomit tultiin ravissa mutta lyhyen sivun keskellä nostin aina laukan ja laukkasin pääty-ympyrän. Näin tuli harjoiteltua koko ajan laukkaa molempiin suuntiin vuoron perään aina kierros. Vilma toimi yllättävän mukavasti, vaikka laukan jälkeen tamma aina innostuu.

Kumminkin tänään saatiin alkuväännön jälkeen palaset paikoilleen. Jäin ravailemaan vielä loppuun rennosti ravia, kun fasaani hyppäsi vain uralle eteemme. Sain siirrettyä onneksi Vilman käynnin kautta pysähdykseen, kun lintu katsoi tyhmänä meitä. Sitten se lähtikin kipittämään kentällä ja Vimma käveli perässä uteliaana. Pian lintu varmaankin kyllästyi hevosen jahtausleikkiin ja lensi pois onneksemme kentältä. Yllättävän kesy lintu oli nimittäin meni aivan kuvaajamme läheltä lennossa. Loppuun kuvaajamme siivosi puomit pois. Kävelin sen aikaa fleeceloimi jälleen päällä Vimman kanssa kenttää ympäri. Kun olimme tehneet tarpeeksi pitkät loppukäynnit ratsastin halliin ja siellä hyppäsin alas selästä. Vilma oli sen verran hikinen, että se jäikin sisälle ratsastuksen jälkeen. Ratsastuksen jälkeen purin Vimman nopeasti ja loimitin tamman. Valitettavasti meillä ei ole kaulakappaleellista fleeceloimea vielä tammalla joten käärin sitten sellaisen fleeceviltin tamman kaulalle. Hain Daisyn sisälle Vilman kaveriksi vielä seisokelemaan.