0139: Merry Christmas

HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE LUKIJOILLEMME !

<3:lla Tiitu, Vikke, Vilma sekä uusi nelijalkainen ystäväni Demi

0138: Maastoilua auringonpaisteessa ja pakkasessa

Aivan ihana keli!

Aurinkopaistoi, kun pääsin tallille joskus yhden aikoihin. Lähdin ensimmäisenä viemään talliin tavarani jonka jälkeen kipitin kamera kädessä hevosia kuvaamaan. Ihana auringon paiste oli todellakin ihana tausta kuvailuun tallilla. Vikestä tuli ihania kuvia, enkä muokkailut kuvien värityksiä tai mitään ollenkaan. Joten saatte nauttia kuvista jotka on otettu suoraan vain kameran urheiluasetuksella ilman suurempia muokkauksia eikä koneellakaan ole tehty mitään.

Kuvaussession jälkeen haettiin Vimarin omistajan kanssa kaikki hevoset sisälle ja rupesin harjailemaan Vikkeä. Tammalta lähtee älyttömästi tuota karvaa, toivottavasti Vikke ei vaihda kesäkarvaa takaisin kun tuota karvaa tuntuu lähtevän. Eihän raukka tarkene muuten sitten kovemmilla pakkasilla ollenkaan. Harjailin Vikkeä lähemmäs puoli tuntia jonka jälkeen varustin tamman nopsasti kuntoon. Lähdettiin sitten kahden aikoihin maastoon yhdessä Vimarin ja L'n kanssa. Vimari olikin ajohevosena ja Vikellä ratsastelin välillä kärryjen edessä välillä takana välillä vierellä. Vähän milloin missäkin, kun peltoja pitkin porukas mentiin. Muutamat laukat nostettiin ja ihan hyvää hankitreeniä tuntui olevan Vikellekkin meno.
Laukattiin pari kertaa kärryistä ohikin vauhdilla ja voi sitä hymyä mikä kasvoilla oli. Voittajafiilistä ei voi sitten pilata millään, vaikka eihän me kisa mielessä mentykkään. Vikke alkoi hiota jonkun verran, hankitreeni on oikeasti tehokasta ;) Mentiin varmaankin ihan tunnin lenkki jonka jälkeen suunnattiin takaisin tallille. Tallilla loimitin Viken ja jätin tallinlämpöön kuivumaan hikisen karvaisen ponin loimen alle. Heitin vielä päiväheinät karsinaan sekä vedet vaihdoin jonka jälkeen soitinkin äidille missä oli tulossa. Sama ohjelma olisi tiedossa sunnuntainakin tamman kanssa lähdetään pelloille maastoilemaan tosin tällä kertaa Vilma sekä Vimari pääsevät nauttimaan kärryjen edessä olemisesta ja itse laukkailen ratsain perässä tai edellä menemään.

Minun tammar!<3

Pörrönenkö?

Ihana auringonpaiste.

0137: Maastoilua, tuuppailua ja kuulumisia

Monta asiaa mahtuu yhteen otsikkoon loppujen lopuksi, oletteko tekin huomanneet saman? Kuulumiset koskevat oikeastaan pe-su välistä aikaa joiten jokaisesta päivästä lyhyt tiivistys. Uusia kuvia minulla ei valitettavasti ole, joten joudutte tyytymään nyt siihen mitä on. Näihin muutamiin kuviin jotka tosin eivät ole ratsastuskuvia.

Perjantai 6.12 - Itsenäisyyspäivä

Ohjelmassa olikin Vikellä ratsastelua sekä Vilmalla. Siskon tyttöni olikin mukana ja pääsi sitten Vikellä ratsastamaan, kun niin innokkaana oli tallille mukaan lähdössä. Tästä pienestä apulaisesta oli kyllä suuresti apua tallilla. Reipas tyttö jaksoi auttaa heinien laittamisessa sekä kantaa suitset ja harjata jopa Vikkeä. Nopeasti saatiin onneksi Vikke laitettua kuntoon ja oltiinkin valmiita lähtemään kentälle. Kentän pohja oli aivan jäässä ja päälle oli satanut kerros pakkaslunta. Autoin siskon tytön selkään ja eikun matkaan. Viken kanssa kävelivät suurimmaksi osaksi mennen hieman ravia pieniä pätkiä kevyesti hölkkäilen. Vikke taisi tykätä saadessaan mennä todella rennosti. Itse hyppäsin sen verran selässä käymään, että taivuttelin tammaa vähän enemmän. 
Viken ratsastelujen jälkeen meillä olikin vuorossa sitten Vilma. Harjailin Vilman ja varustin reippaasti valmiiksi ja lähdin pellolle ratsastamaan. Tai siis yrittämään ratsastusta, muttei siitä mitään tullut. Vilma oli yksi energiapommi joten tallista vain liina hakemaan ja antoi hevosen vähän päästellä höyryjä liinassa, kun tuntui ettei hallussa pysy kätösissä. Aikansa Vilman juostessa liinassa molempiin suuntiin tamma rupesi itse rentouttamaan päänsä eteen alas taivutellen, jonka jälkeen hyppäsin itse selkää. Käveltiin ja ravailtiin ihan pieniä siirtymisiä jonkun aikaa kunnes lähdettiin talliin. Purettiin tamma siskon tytön kanssa loimituksen kera ja vietiin talliin. Tallilla olikin hurahtanut jo puolet päivästä ja lähdettiin sitten kotiin viettämään itsenäisyyspäivää!

Lauantai 7.12 - Kolmen hevosen liikuttelua

 Lauantaina ohjelmassa oli aluksi tallille aikaisiin meno. Varustin Viken valmiiksi ja lähdin kohti maastoja. Maastossa käytiin ihan tunnin lenkki tamman kanssa kahdestaan. Vikke aluksi vähän kuikuili joka ikistä puskaa jonka kylläkin lopetti minun nostaessani ravia tammalla. Mentiin ihan jokaista askellajia ja tamma tosiaankin nautti päästessään menemään kovempaa. Mikäs sen parempaa kun hyvällä kelillä mennä maastoilemaan. En voinut enempää nauttia maastoreissusta Viken kanssa kyllä! Voisin hehkuttaa, vaikka kuinka paljon mutta ette saisi lukemalla niin paljoa irti mitä minä sain maastossa. Välillä on hyvä mennä maastoon molempien päitä tuulettamaan koulukiemuroista sekä esteistä. Maastoilun jälkeen harjailin Viken ja loimitin vieden takaisin vielä tarhaan ottaen samalla reissulla Vilman matkaani. 

Vilman kanssa mentiin kentällä vähän käyntiä ja ravia sekä pysähdyksiä. Oikeastaan siirtymisharjoituksia ainoastaan otettiin kentän pohjan takia. Vilma ei ollut kauhean hyvä muttei huonokaan, parempikin tamma siis osaa olla näissä siirtymisissä. Alussa ainakin ei tuntunut keskittymiskykyä löytyvän ei sitten ollenkaan tältä neidiltä. Loppua kohden meni paremmin. 
Vilman ratsastuksen jälkeen liikutin vielä Vimarin omistajan pyynnöstä Vimarin. Vimari oli todella mukava ratsastaa kentällä. Tehtiin ihan käyntiä ja vähän ravi harjoituksia. Muutama peruutusaskel otettiin. Tamma jaksoi todella hyvin kantaa käynnissä itsensä kokonaan muodossa, mutta ravissa ei jaksanut kuin pienen matkan. Vimari kumminkin oli todella hyvin alusta lähtien kuulolla eikä leikkinyt kielellään kuin muutaman kerran. (Tammalla siis on tapana aina ratsastaessa leikkiä kielellään) Vimarin ratsastettuani purin tamman reippaasti tallissa ja harjailin vielä. Laitettiin kaikki hevoset sisälle. Tietysti piti muutama leivänkannikka antaa Vimarille kiitokseksi sekä Vilmalle. Vikke saikin aikaisemmin melassia niin ei saanut kuin pienen leivänpalasen.

Vimari.

Sunnuntai 8.12. - Vilman liikutus, hevoshierojan opissa sekä ratsastustunnin pitoa

Menin tallille kymmenen aikoihin jonka jälkeen hain Vilman tarhasta. Harjailin tamma sitten reippaasti ja reippaasti puunasin nimittäin Vilmaa puoli tuntia jonka jälkeen rupesin varustamaa. Nousinkin tallipihassa jo selkään ja eikun kenttää kohden menoksi. Tamma oli paljon mukavempi kolmantena peräkkäisenä päivänä ratsastaa kuin edeltävinä. Teimme käynnissä pysähdys harjoituksia sekä kasikkoa, jonka jälkeen tehtiinkin ravissa pysähdys harjoituksia. Nämä toimi paljon paremmin edellispäivästä. Jatkoimme erilaisia tehtäviä tehden tamman kanssa. Mahdollisimman vähän mentiin pelkkää suoraa uraa, jottei tulisi sitä että juostaisiin päättömänä ratsastajan apuja vastaan karkuun. Teimme myös keskihalkaisijalla molempiin suuntiin pohkeenväistöä käynnissä ja tämä sujui todella hyvin pitkästä aikaa. 
On se vain paljon mukavempi tehdä väistöjä hevosen kanssa joka osaa kuin hevosen joka ei oikeasti osaa. Ei tamma kumminkaa helppo ole ratsastaa, mutta tänään toimi todella mukavasti. Olin jopa tunnin jälkeen todella tyytyväinen Vilmaan. Tamma saikin melassia ämpärillisen jonka jälkeen vein Vilman talliin. Menimme yhdessä hevoshierojan oppiin. Siitä kumminkin on tulossa oma postauksensa joten en pahemmin nytten tässä rupea selittelemään. Oppitunnin jälkeen loimitin Vilman ja vein tarhaan hakien samalla Viken. Pidin ratsastustunnin Vikellä kaverilleni. Jonka jälkeen käytiin vielä uusia tallinasukkeja katsomassa.

Hevostäyteinen viikonloppu kylläkin oli ja kunnon annos terapiaa otettu nyt jaksaa taas tulevan viikon koulussa ahertaa!

Kuva ratsastustunnista jota pidin:)

Hikinenponi  maastoreissun jälkeen!

0136: Joulufiilistelyä

Lupailin erikseen tehdä postauksen joulukuvista teidän iloksi, joten eikun vain katsokaa. Joko muilla on samanlainen jouluinen kuume kuin minulla? Mikä on sinun lempikuvasi?

''Oisko sulla mami herkkuja mulle?''

''No, en kyllä oo korvat hörössä kun ei ollut herkkuja''

Tämä on minun, koska tunnelma<3

''Ja anna lisää pusuja mulle..''

Mikäs se tämä on?

''Mullekki pusuja, Vikkeki sai''

Noita kuvia missä esiinnytään Viken kanssa ottaessa Vilma ja tarhakaveri päätti pitää oman show'n. Niin ei meinannut tulla loppussa oikein mitään enää Viken kanssa kuvien ottamisesta.

0135: Liian paljon asioita yhteen otsikkoon

Nimittäin tämän päivän ohjelmaan mahtui Viken liinauksen lisäksi, ilman varusteita ratsastamista, jouluvalokuvien ottamista ja kaverin vuokraponin valokuvaamista.

Otin pitkästä aikaa Viken liinan päähän ja jouksutin tammaa oikein kunnolla. Se tekikin Vikelle hyvää, sillä en ole nytten vähään aikaan liinan päässä juoksuttanutkaan V'tä. Tamma toimi todella kivasti ja kuunteli hyvin apujani ja äänikomentoja. Liinauksessa ei ollut ongelmia eikä tammakaan viskellyt takapuoltaan ylös tai tehnyt mitään muuta typerää. Joskus nimittäin Vikke saattaa innostuessaan viskellä pukkeja ja revitellä tuhatta ja sataa. Tänään käyttäytyminen liinan päässä oli kumminkin todella hienoa ja olin ylpeä tammasta. Liinasin vajaan 20 minsaa molempiin suuntiin käynti, ravia ja laukkaa. Liinauksen jälkeen heitettiin juoksutusraippa ja liina syrjään ja laitoin takaisin ohjat tamman suitsiin. 

Menimme kesätarhaan laukkailemaan ensiksi muutaman kerran ihan suitsien kanssa. Keräsin luottamusta tammaan ja lopulta heitin suitset pois. Nostimme laukkan ja mentiin ilman varusteita sitten todella nätisti. Tässäkään ei ollut mitään ongelmaa tosin tamma oli hieman ihmeissänsä koko hommasta. Kumminkin osasi käyttäytyä ongelmitta ja kuunteli hyvin apujani vaikkei ollutkaan mitään millä ohjata Vikkeä. Tunne kyllä selässä oli sanankuvailematon. Meidän kahden välillä löytyy luottamus oikeasti molemmin puolin. Mikäs sen parempaa olisikaan. Käveltiin jonkun aikaa tämän jälkeen kunnes vaihdettiin kypärä tonttulakkiin ja otettiin paikoillaan jouluisia kuvia. Kuvat onnistuivat suurimmaksi osaksi todella hyvin ja olivat sen verran kivoja, että suunnittelin jos tekisin joulukortteja niistä sukulaisille.

En vielä tänä vuonna tehnyt blogiin joulukalenteria ajan puutteen takia, mutta yritän postailla vähän erikoisempia postauksia tässä kuukaudessa joten eikun vain ehdottelemaan postaus ehdotuksia ja ideoita! Millaisia haluaisitte? Videopostauksia, valokuvaus, joku muu mikä?

''Tää on parasta!''

 Joulukuvista voisinkin tehdä ihan oma postauksen sitten teille. Niin näettä enemmän kuin muutaman otoksen mitä otettiin tamman kanssa.

0134: Pikaiset kuulumiset

Huomenna on jo joulukuun ensimmäinen päivä. Aika menee nopeasti aina Joulua kohden. Oletteko te lukijat huomanneet samaa? Inhottaa stressata, mutta pitäisi rueta miettimään joululahjoja kellekkin mitä ostaisi ja pikku hiljaa hankkimaa. Onhan tietysti kuukausi melkein aikaa, mutta kokemuksen rintaäänellä osaan jo sen verran sanoa ettei kannata jättää sinne viime tippaan kaikkia ostoksia. Joulu höpinöistä voidaankin siirtyä takaisin tähän lumipyryyn mikä ainakin tänään Kuopiossa puhalti todella kylmästi. Aluksi lähdettiin Ellin kanssa Vilmalla ja Vikellä pelloille maastoilemaan, mutta voitte uskoa ettei siitä mitään tullut. Pelloilla upotti todella paljon ja tuuli niin pirun kylmästi ettei naamassa ollut mitään tuntoa. Päätettiin yhteistuumin mennä takaisin kentälle ratsastamaan yhdessä. Ratsastin ekana Vilmalla jonkun aikaa ihan käynti-ravityöskentelyä en sen ihmeellisemmin vaatinut tammalta paitsi pyrin koko ajan ratsastamaan eteen ja alas. 

Sitten vaihdettiin Ellin kanssa hevosia päikseen ja viskasin Vikeltä satulan ja hyppäsin kyytiin. Ravailin tammalla ympyrällä ja nostettiin parit laukatkin kentällä. En muistakkaan milloin viimeksi olisi ollut noin kiva mennä ilmansatulaa Vikellä. Ihanan lämmin ainakin, kun sai uppoutua tamman paksun karvan sekaan! Olisin voinut jäädä sinne, vaikka iäksi asumaan. Aikamme ratsastettua lähdettiin sitten tallin lämpöön hevosten kanssa. Purettiin porukassa tammat ja loimitettiin. Vikke ja Vilma pääsikin nauttimaan päiväheinistä sen jälkeen muutaman leivän kera. Jätimme kamalan lumipyryn takia ja muutenkin märät hevoset kuivumaan sisälle tallin lämpöön. Lupaan postailla kattavemmin, kun tästäkin tuli aikapikainen kuulumispostaus.

Laatu ei päätä huimaa, muttei tuo kelikään ollut oivallinen siihen!

0133: Kuulumisia jälleen

Voih, onhan tuota hiljaiseloa nytten taas eletty mukavasti. Koeviikko onkin ohi ja niin samoin on myös minun jaksoni lukiossa. Vaihdan takaisin ammattikoulun puolen opintoihin. Saa nähdä miten päivät siellä on pitkiä ja miten ehdin postailemaan teille. Aloitin muuten toivekuvapostauksen tekemisen, joten saa nähdä millon saan julkaistua sen. Olen myös huomannut, että ehkä flussan poikanen olisi minulle tulossa sillä aamuisin nuha vaivaa. Ilmakin on ollut mitä kurjempi nytten tämän pari päivää todella kolkkoinen ja yhtä harmaa kuin tämä teksti. Kaipaan niin aurinkoa ja kesää, sitä lämpöä! Maastossa revittelyä ja kentällä hikoilua. Tulisi edes lumi maahan niin ei olisi näin harmaata pääsisi kuvailemaan hevosistakin ihanan talvisia kuvia, muttei kovien pakkasten tarviisi tulla ainakaan tänne Kuopioon.

Ikävä kesää, iloinen ratsastaja ja hölmistynyt poni:D

Viikonlopulta olisi tulossa kuulumisia ellei kenttä ja tiet ole luistinradalla nimittäin ainakin tänä aamuna koiraa ulkona käyttäessäni oli ihan peilijäätiköllä kaikki. Ihan kuin olisin kävellyt luistinradalla. Toivottavasti kerkee nuo jäätiköt lähteä ennen viikonloppua niin päästään taas tammojen kanssa menemään. Teitä lukijoitakin on jo kivasti kertynyt blogiin, 104 wau! Kommentoijille iso kiitos, jatkakaa samaan malliin jokainen kommentti piristää päivääni ja pyrin vastaamaan niihin mahdollisimman pian aina!

Vikelle kuuluu hyvää. Lähdimme sunnuntaina Vilman ja Vimarin mukaan maastoilemaan. Hevosillahan, kun on tislakumit ja hokit alla oli todella hyvä mennä. Reviteltiin kyllä ihan kunnolla tietä pitkin! Valitettavasti yhtään kuvaa ei ole, mutta en valehtelematta ikinä ole painanut Vikellä niin kovaa. Tamma oli aivan innoissaan ja niin olisi ratsastajakin (välillä kyllä olin aivan kauhuissani). Tammaan ei ollut yhdessä vaiheessa ollenkaan tuntumaan, kun tämä tuulispää pöhelö laukkasi tuhatta ja sataa niin kovaa kuin lähti. Ensikerralla taitaa tamma saada martingaalin maastoon, ettei näin kovaa revittelisi menemään. Vauhdikas reissu oli kyllä tamman kanssa tällä kertaa, mutta hymy oli kasvoilla kun oltiin päästy takaisin tallille. V'lle keitin vielä melassia ja ai, että kun toinen oli aivan onnessaan. Tamma ei meinannut antaa minulle edes ämpäriä takaisin, vaikka melassikin oli jo loppu. Hölömö se on, se on myönnettävä.