0173: Yhteistyössä Oasapin ja Sheinsiden kanssa

Monissa blogeissa esiintyy yhteistyöpostauksia monien erilaisten nettisivujen kanssa. Kumminkaan kivahan ei ole lukea yhteistyömainoksilla täytteä blogia joten raja on pidettävä jossain. Olen kumminkin saanut kivoja yhteistyökumppaneita tässä muutaman päivän sisään, ja aktiivisimmat lukijat ovatkin voineet huomata blogin sivulle ilmestyneet mainokset. Niitä klikkailemalla pääset Oasapin sekä Sheinsiden nettisivuille. Sivuilla on paljon todella hyviä tarjouksia kuin laidasta laitaan vaatteita kuin asuisteitakin. Suosittelen klikkailemaan ja kertomaan omia kokemuksia näistä nettisivuista. Välillä siis blogissa tulee pyörimään yhteistyöpostauksien kautta vähän vaatepostauksia, mutta tuskinpa se ketään lukijoista haittaa, kun myday't sekä vaatteiden esittelypostaukset ovat olleet täällä niin kovassa suosiossa. Kumminkaan blogi ei tästä kaupallistu enempää, joten aivan rauhassa saatte klikkailla ja tukia sivuja. En hyödy itse siitä mitenkään. Itselläni meni päivä selailessa sivuja ja katsellessa vaatteita. Löysin kaikkea ihanaa, mitä ehdottomasti haluaisin itselleni. Mutta onko se taas niin hyödyllistä, sitä en osaa sanoa. 

Keräsin muutamista asuista kuvakollaasin joihin ihastuin, yhteistyökumppaneiden sivuilta, jotka olivat muuten todella kivoja ja tyylikkäitä. Tälläisillä kelpaisi lähteä niin kaupungille kuin kahvittelemaan rennoisssa vaatteissa kavereiden kanssa. Mitä mieltä sitä olet keräämistäni asukokonaisuuksista? Ja ylipäätään siitä, että blogini rupesi tekemään yhteistyötä vaateliikkeiden kanssa. Onko se hyvä vai huono asia, pyydän kaikkia kommentoimaan rohkeasti oman mielipiteensä. Koska teille minä tätä blogia kirjoitan, en siksi että hyötyisin rahallisesti blogistani.

0172: Kouluratsastuksen treenaamista

Tammojen kanssa ollaan siirrytty nyt kouluratsastuksen pariin. Yritän varsinkin Vikkeä saada taipumaan kunnolla ja olemaan pohkeiden edessä eikä koko ajan takana. Tamman kanssa on tuntunut viime päivinä todella vaikealta yhteistyö, eikä oikein mikään ole sujunut. Pitää nyt kumminkin rakkauteen laittaa rajoja ja rueta tekemään töitä oikeasti. Muuten ratsastuksesta ei tule mitään. Toinen tammoista on ihan hirveä hirviö ja toinen taas toimii kuin ajatuksen voimalla, nimittäin Vilma. Tamma on ollut viime aikoina niin kiva ratsastaa, että välillä jopa ajatus ärsyttää että joudun taas taistelemaan Viken kanssa alkukäynneissä suoraan kävelemistä. Vilman kanssa meille olisi tulossa ratsastustunnin pitäjäkin tässä, jos vain kentänpinta antaa myöten. Nämä kevään kelit eivät ole olleet okein suotuisat. Aluksi oli sulaa ja kenttä oli loistavassa kunnossa vielä silloin kun kerkesimme treenata kunnolla koulua, nytten taas viime yönä oli satanut Kuopioonkin lunta maahan ja vetänyt pakkasen puolelle. En tykkää sitten yhtään talvesta, kaipaan jo kesää. Niitä ihania uimishetkiä lämpimässä vedessä hevosten kanssa ja rannalla pelaamassa kavereiden kanssa. Kouluakaan ei olisi päällä painamassa. Löytyykö teistä lukijoista muita kesäihmisiä? 

Viken kanssa olemme treenanneet kouluratsastuksessa ihan käyntiä-ravia, kun jo näissä kahdessa askellajissa tamma ei oikein toimi mihinkään suuntaan kunnolla. Olen yrittänyt ratsastaa mahdollisimman paljon ympyröitä saaden tammaa taipumaan kunnolla ja kuuntelemaan apujani. Kuolaimet varmaankin lähtevät meillä vaihtoon, tamma puressa niihin herkästi kiinni ja olen myös huomannut selvää painamista käsille.
Aina, kun jaksan taistella alussa tamma toimii loppua kohden jo vähän paremmin. Kumminkin vielä olisi paljon parannettavaa Vikelläkin. Kumminkin yritämme tässä treenata koulua mahdollisuuksien mukaan tamman kanssa, ja ehkä mäkin kidutan vähän itseäni ja otanne jalustimet pois jalasta. Kumminkin alle vähän kuvia koulutreenistä tamman kanssa. Näätte miten hireää meidän meno voi olla..

Pelkästään Vikellä en ole kouluatreenaillut, vaan myös Vilman kanssa olemme kovasti nytten treenanneet kouluratsastusta. Varsinkin olen keskittynyt laukkatyöskentelyyn ja laukan hallittavuuteen tamman kanssa. Laukan jälkeen tammaa on hieman hankalampi ratsastella ravityöskentelyssä, sillä Vilma selvästi innostuu laukkaamisen jälkeen, mutta yritämme kovasti sitäkin taitoa harjaannuttaa, jotta tamma muistasi maltillisesti mennä myös laukan jälkeen. Sainkin hyvän vinkin mennä Vilman kanssa aina ratsatuksen loppuun ympyrällä ravi-käynti siirtymisiä. Yritän saada tammasta niin hidasta ravia irti, että se melkein pysähtyy jonka jälkeen taas mahdollisimman reipas ja rento käynti jossa tamma on hyvin kuulolla. Kun Vilma tuntuu mukavalta laskeudun alas selästä ja taluttelen vähän loppukäyntejä tamman kanssa. Harjoittelemme menemään rauhallisesti ja tasaisesti. Niin myös laukkatyöskentelyssä, ettei laukka ole kauheaa kaahottamista ympäri kenttää vaan hallittua ja tasaista. Mitä enemmän Vilmalta vaadin laukassa sitä tasaisempi ja tasapainoisempi tamma on ratsastaa koko tunnin ajan.

Kumminkaan laukkatyöskentelyn lomassa en ole kokonaan unohtanut ravi sekä käynti työskentelyä. Olemme tehneet loppuun paljon siirtymisiä niin kuin sanoinkin jo aiemmin tässä kuin myös käynnistä, että ravista laukan nostoja. Tamma on toiminut yllättävän kivasti ja rehellisesti. Välillä on pientä vaikeutta voinut olla, muttei kumminkaan suurempia. Tuulisetkin kelit vähän vaikuttavat Vilman ratsastettavuuteen, nimittäin tuulessa lentelee välillä millon mitäkin tavaraa. Kumminkin tamma ei ole hirveästi edes säikkynyt ja lähtenyt karkuun vaan ollut tasaisempi mennä. Johtuisikohan siitä, että olen ratsastanut niin paljon nytten rauhallista työskentelyä kentällä, että tammakin malttaa keskittyä ja kuunnella ratsastajaa eikä seurata kaikkea mitä ympärillä tapahtuu.

Puhelimessani olisi muuta videoklippi kumminkin laukasta, joita ajattelin laitella vähän myöhemmin tähän postaukseen. Sillä juuri nytten en kerkiä näitä koneelle lataamaan joten saatte tyytyä pelkästään kuviin kunnes saanne videoklipit näkyville.

Piehtaroida on mukava töiden jälkeen savikossa!

0171: Esteitä molempien kanssa

Kenttä onkin sulanut mukavasti kokonaan pois jäänpeitosta ja pohja on nyt ollu mitä parhain hyppäämiselle. Otinkin yksi päivä tässä itseäni niskasta kiinni ja rakensin kentälle kasikolle kaksi estettä. Tämä tehtävä oli siis Vikelle ja minulle. Valitettavasti kukaan ei vielä ollut kuvaamassa tällöin kun hypättiin, joten saatte tyytyä vain minun selitykseeni. Menimme siis aluksi kasikolla väistellen esteitä käynnissä taivutellen tammaa kuulolle. Vikke oli hidas pohkeelle ratsastaessa ja kerkesin jo miettiä miten tässä oikein sitten käy, kun tamma ei ole niin hyvin pohkeen edessä. Kumminkin ravityöskentelyssä hieman parantui tamma ja nostinkin muutamat laukat suoralla. Tultiin ristikkoja kasikolla laukassa, aluksihan koko homma meni pelkäksi leikiksi. Vikke nimittäin tahallaan puri kuolaimeen ja meni sivusta ohi. Pienen kurinpalautuksen jouduin antamaan tammalle ja sitten ruotuun taas. Seuraavat hypyt suijuivatkin tamman kanssa jo paremmin. 
Otin jonkun ajan päästä vähän välikäyntejä ympyrällä taivutellen. Tamma ei ollut mikään loistava esteillä tänään eikä muutenkin koko tunnin aikana, kun jatkoin hyppäämistä korostuivat virheet entisestään. Tamma ei vain ollut kuulolla joten päätin lopettaa hyppäämiset siihen ja siirtyä sitten tekemään ihan koulujuttuja loppuverkkaan. Yritin saada Vikkeä paremmin kuulolle ja pienen taistelun jälkeen se onnistuikin ihan kohtalaisesti. Kumminkin olisi voinut paremmin mennä. Pesin Viken jalat mukavasta kurakerroksesta ja vein sitten tarhaan nauttimaan auringonpaisteesta.

Samalla otin Vilman tarhasta, kun vein Viken tarhaan. Harjailin kaikessa rauhassa Vilmaa kunnes oltiin valmiita. Siirtelin esteitä talutellen Vilmaa mukana. Teinkin kaksi pystyä n.50-55cm korkeita ei siis kovin korkeita menty tälläkään kertaa. Alkuun mentiin ihan vain eteen-alas taivutuksia ja laukkaa ympyrällä. Vilmasta tulee aina, kun tamma vain näkee kentällä esteen niin jostain syystä paljon menevämpi ratsastaa ja aivan kuin tamma olisi toista maata. Taitaa Vilma olla niin innoissaan esteen nähtyään ettei meinaa malttaa alkuverkkojakaan tehdä. Kumminkin, kun sain Vilman hyvin kuulolle tulimme halkasijalla aina vinon pystyesteen. Tamma toimi todella kivasti ja saatiin lähes joka kerta todella hyvät paikat. Mitään ongelmaa ei ollut. Kun olimme tulleet tovin vinolle esteelle menimme pienet välikäynnit väliin kunnes vaihdoimme estettä. Tähän emme tulleet niin hyvin mitä aiemmalle, mutta pienen hiomisen jälkeen homma rupesi toimimaan hyvin tässäkin suunnassa. Sain tamman otettua kiinni ja paikatkin kohilleen. En voi olla kuin tyytyväisempi Vilmaan. Tamma toimi moitteettomasti esteillä, eikä yhtään kieltoa tullut vain muutama tiputus, mutta nekin tulivat huonojen paikkojen seurauksena eli minun omia virheitäni. Aina ei pysty hevonenkaan pelastamaan ratsastajan mokia. Onneksi kummin Vilma on sen verran reilu pienillä, että hyppää paikasta kuin paikasta, vaikka en itse osaisi ratsastaa parhainpaan paikkaan tammaa. 

Toinen vähän innokkaana menossa.

Esteiden jälkeen menimme pitkät loppuverkat tamman kanssa käyntiä-ravia taivutellen eteen-alas. Vilma alkoi loppua kohden käyttäytyä jo ihan mallikkaasti, kun oli päässyt purkamaan esteillä vähän virtaansa. Vilmakin joutui kieltämättä pesulle, nimittäin rapa oikein roiskui hypätessä.

0170: Kuvapostaus

Uusi timanttiotsapanta ;)

Lumet alkavat olla lähes kokonaan sulaneet jo pois meiltä niin pelloiltakin kuin teiltä. Teiden laidassa saattaa vielä kinoksia ja nähdä ja pihamaalla, mutta muuten rupeaa kevät olemaan täällä. Nurmikko näkyy lumen alta ja kuumeisesti odotan jo kevään saapumista ja sitä kautta kesän tulemista Pohjois-Savoonkin. Vilman ja Viken kanssa on tullut maastoilua kentän ollessa vielä osittain jään peitossa, mutta nyttenkin se on sulannut kokonaan ja olisi aika päästä hyppäämään kentällä molempien kanssa. Katsotaan miten sitten menee nämä hyppelyt, vai sujuvatko ollenkaan. Viken kanssa viime kerrasta onkin vähän pidempi aika kun puolestaan Vilman joten kieltoja sekä epäonnistumisia paikan kanssa voi varmasti tulla, kun hakemistahan se hyppääminen tulee olemaan. 

Postauksessa onkin kuvia siltä ajalta, kun viimeksi vielä oli vähän edes lunta pelloilla, vaikka muuten aikas sulaa olikin. Päästiin Vilman kanssa vähän tykittelemään pellolle. Kyllä tamma nautti niin kuin myös ratsastajansa. Välillä on hyvä mennä kovempaa ja unohtaa murheet ja kouluväännöt tamman kanssa. Vikelläkin kävin samana päivänä maastoilemassa Iitan ja Ellin mukana, muttei valitettavasti kukaan ollut kuvaamassa meidän menoa. Hauskaa poneilla kylläkin oli. Estepostausta olisi tulossa, kun saan kuvaajankin paikalle. Joten palailemme ensi kerral esteiden merkissä.

Suojat ja huopa, kanssa uudet ;)

 

 

Oliko joku kuvista sinun suosikkisi?

0169: Maastoilun hurmaa aurinkoisessa kelissä

 En osannut parhaimpia kuvia valita maastoilu revittelystä, joten saatte nytten ison katsauksen kuvia nähdä millaista oikein meilllä oli meno Vilman kanssa pelloilla, kun aurinko paistoi aivan ihanasti. Oikeastaan voin sanoa, että se jopa lämmitti ainakin minua. Kevät on tulossa, se tiedetään. Aurinkoiset päivät savaat vähemmästäkin hymyilyttämään ja paremmalle tuulelle kun tietää, että talven pitäisi olla pikku hiljaa takanapäin ja kesä senkuin lähestyy. Tämä postaus minun on pitänyt jo kirjoitella jonkun aikaa sitten, mutta kuvat ovat vain jääneet albumiin. Joku lukijoista onkin saattanut huomata yhden kuvan Facebook sivuillamme. Ihmeitä en rupea selittelemään maastoilureissusta, mutta hauskaa meillä molemmilla oli lumenpöllytessä. Saatte nauttia nytten melkein kokonaan kuvapainotteisesta postauksesta.

Ei yhtään onnellisemmalta tamma näytä! ;)

''Korkeel korkeel korkeel, ylä ilmoissa.
Ei oo pelkoo, en mä meinaa lannistuu.
Korkeel korkeel, viel mä onnistun!'' 

Iloista porukkaa ;)

''Ne sano, että elämä on helppoo kun on joku josta pitää kiinni<3''

Love<3