Aurinkoinen sää tosiaankin oli ratsastaa Vikelle taas pienen tauvon jälkeen, kun tosissaan viime viikolla tuli ne revähdykset alaselkään/kylkeen ja niskaan. Mutta niska on parantunut jo niin hyvin, että ne yötkin nukuttaan ilman särkylääkkeitä ja kylmägeeliä. Tosin tuo selkä on hivenen arka viellä, mutta pitäisi sen parantua pian. Tallille tullessani Vikke olikin jo portilla seisoskelemassa aivan kuin odottaisi jo, varmaan kuuli kun kävelin tallia kohden. Tamma näytti jotenkin pirteältä ja nappasin sähköt vain pois ja talutin Viken sitten tallin sisään. Tarhakaveri ei tainut innostua kun otin Viken sisälle, sillä jäi hetkeksi hirnumaan perään mutta lopetti kyllä sitten. Vikke ei ollut moksiskaan, tamma kun pärjää yksin joka tilanteessa ilman kaveria. Viken karvanlähtö aika alkaa olla ohi, vaikka tavallista enemmän vielä lähtee karvaa mutta ei sillä määrällä kuin viime viikolla. Huhhuh onneksi! Vikke oli hoitaessa jotenkin malttamaton ja oli koko ajan lähdössä jo matkaan. Pitihän se uusi satulahuopakin Vikelle pistää ja kokeilla miten eurohuntterin (aijemmassa postauksessa) vaaleanpunainen satulahuopa tammalle käy. Oli kyllä hurjan suloinen tamma satulahuopa päällä! Jaksoin jopa pitkästä aikaa laittaa ruskeat pintelit tamman joka jalkaan jänne- ja hivutussuojien sijasta. Kyllä tamman kelpas kun tuossa satulahuovassa oli sitä ruskeaa kanssa niin kävi hyvin yhteen varusteet. Ostovillitys kyllä on vieläkin aika suuri, sillä haluaisin ostella kaikkea Vikelle, mutta jos palataan taas tuohon tämän päiväiseen..
..Pian oltiin valmiita lähtemään matkaan. Mentiin taas noille tutuille pelloille treenaamaan. Tielle kun ei voi lähteä ennen kuin se kengittäjä nyt tulisi. Onneksi se kumminkin (huom.) lupasi tulla kuunvaihteessa, että kun tammalle kengät saan jalkaan niin päästään tiellekkin ratsastamaan. Ja uusi kenttäkin pitäisi olla tulossa, niin pääsis sileälle työskentelemään kunnolla. Kun tosissaan tuo vanha kenttä on sen verran kurjemmassa kunnossa etten viiti siinä ratsastella joten on nyt parempi ratsastaa pelloilla. Varsinkin kun eivät olleet erityisen märkiä. Joku taas lähimetässä tuntui sahaavan moottorisahalla puita, niin tamma oli aluksi vähän sillein säpsähteleväinen mutta olin itse rauhallinen ja ratsastin tallinpihasta Viken kauemmaksi pelloille niin päästiin sitten alkuverkkojen jälkeen ravailemaan. Yksi pieni pukkikin tuli ravissa! Varmaan johtui siitä, että joku ötökkä puri tammaa. Eikä Vikke tosiaan tykkää niistä, pitää päästä kaupoille ötökkämyrkkyjä ostelemaan. Jatkettiin kumminkin matkaa ja pian päästiin laukkailemaan niin ötökätkin lähti kiusaamasta kuin eivät vauhdissa varmaan pysyneet. Kyllä Vikke porskutteli menemään pelloilla kunnon kyytiä niitä meno haluja tuntui löytyvän. Uskon, että kaikista ratsastuslajeista Vikke eniten nauttii, kun pääsee tykittämään peltoja pitkin tai sitten uintireissut. Yksi ilopukkikin tuntui tulevan, mutta ei se menoamme estellyt.
Lenkin jälkeen kun ratsastin vielä tallipihalle niin tallissa purkaessani tammaa huomasin Vikellä jalassa ötököiden purema jälkiä. Puhdistin ne etteivät pääsisi likaantumaan ja harjailin vielä tamman puhtaaksi. Pestä en viitsinyt, vaikka olikin +15, mutta tamma ei hiennot paljoa yhtään. Lopulta vein Viken vielä tarhaan, kun sitten illalla myöhään tammukka pääsee sisälle iltaruokinnan aikaan. Mikäs sen parempaa Vikestä taas oli kuin juuri kun kerkesin harjata tamman mennä piehroimaan ja Vikke näytti aivan siltä etten olisi harjannut sitä ollenkaan! Ensi kerralla jos nappaisi kaverin mukaan niin voisi hypätä vähän pelloilla esteitä tammalla. Mutta pitää nytten katsoa. Kirjottelen sitten seuraavan kerran kuin ehdin, mutta yritän mahdollisimman pian päästä kirjoittelemaan edes jotain ettei tulisi hirveän pitkiä taukoja väliin! Kuviakin lupailen laittaa tuonne välilehteen kuhan kerkiän.
~ Tiitu & Vikke toivottaa iloisia kevätpäiviä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti