0185: Vuokko Porthanin - kouluvalmennus

Lähdössä ollaan kotoa.

''Kaksi niin hehkuvaa ja kaunista saa kirkkaana loistaa
Kunpa auringon päivät päällämme ei päättyisi koskaan''

Aamulla heräsin yhdeksän maissa, jo vaikkei kiire vielä ollutkaan minnekkään. Valmennus minulla alkoi vasta 16.00-17.00 aikoihin. Söin aamupalan rauhassa ja tein eväitä. Samalla aamupalaa syödessäni kävin lukemassa blogeja joita seurailen. Uusia postauksia oli mukavasti tullut, ja otan nytten tavoitteeksi että kommentoin tulevan viikon aikana jokaiseen seuraamaani blogiin jotain positiivista. Sillä kommentit piristävät huomattavasti aina kirjoittajaa. Eväät tehtyäni, puin ratsastusvarusteet päälleni ja menin hetkeksi Demin kanssa ulkoilemaan. Neiti oli todella innoissaan saadessaan juosta vapaana heti aamusta. Aurinkokin paistoi jo ihanan lämpimästi, ei voinut parempi valmennuskeli sattua meille sunnuntaiksi. 

Pieni tukkahirviö, tapitti tuolta tukkansa alta, koko ajan meidän Vilmaa. 

Äiti tulikin kotiin vähän ennen 12 ja lähdimme kahdentoista jälkeen ajamaan tallia kohti nimittäin aijoin puunta Vilman kuntoon ennen kuin lähtisimme toiselle tallille. Harjailin Vilman kaikessa rauhassa, ja lauantain pesutuokio oli kyllä tuottanut tulosta. Pöly oli lähtenyt ja karvakiilti mukavasti auringossa. Harjailin tammaa puolisen tuntia ellen pidemmänkin aikaa. Jonka jälkeen kaviot rasvasin ja laitoin suojat jalkaan. Meillä ei ole Vilmalle vielä oikeita kuletussuojia, mutta onneksi matkakin oli sen verran lyhyt, että bootsit,jännesuojat sekä hivutussuojat ajoivat tuon pienen matkan samaa asiaa tällä kertaa. Pitääkin seuraavan kerran katsella kuletussuojia Vilmalle, kun hevosliikkeissä pyörin.

Vähän ennen yhtä Elli tulikin tallilla, jonka jälkeen yhdenmaissa Saila kaveriksi. Vilma alkoikin olla lähtökunnossa. Joten tyttöjen kanssa pakattiin tavarat ikean pussiin ja katsottiin vielä moneen kertaa varmistaen ettei mitään vain unohdu kyydistä. Pian J tulikin autonsa kanssa ja kiinnitimme trailerin sitten perään kiinni. Elli ja Saila laskivat apuna lastaussillan alas, kun taas minä puolestani talutin Vilman traileriin ilman mitään ongelmia. Kyllä neidistä huomasi, ettei ole päässyt unohtumaan tämä matkustaminen ainakaan. Sidoin Vilman kiinni traileriin Ellin laittaessa takapuomi kiinni. Vilma matkusti yksin kopissa, joten en jättänyt kovinkaan tiukalle narua. Näin tamma yletty paremmin syömään heinäverkosta. Päästiinkin lähtemään aikataulua ennen liikkeelle kohti toista tallia, jossa valmennuksemme olikin sitten illemmalla. Perille tultaessa taluttelin Vilmaa hetken pihalla edes takas. Tamma oli hieman pörhäkkönä ja tarkkaili koko ajan mitä missäkin tapahtuu, mutta kumminkin nätisti kulki ja pysyi vierelläni koko ajan. Meille olikin karsina järjestetty valmiiksi, joten vein Vilman karsinaan josta se pystyikin seurailemaan muita tallinhevosia. Kukaan ei oikeastaan välittänyt mitään Vilmasta ja tammakin vain hörisi kaikille. Hevoset saivatkin päiväheinät sopivasti tallilla.

Kolmen maissa rupesin laittamaan Vilmaa valmiiksi valmennusta varten. Valmennuksessa meni toinen ratsukko kanssa, joten ratsastimme kahdenhengen ryhmissä. Vilma olikin nopsaan valmis ja pääsimme puolen aikoihin lähtemään kentälle. Kentälle talutin aluksi tammaa kenttää ympäri ja annoin Vilman rauhassa tutustua uuteen kenttään ja ympäristöön. Jonkin ajan kuluttua hyppäsinkin selkään ja kävelin tamman kanssa. Vilma oli tikittävä aikapommi alla kun lämmittelin sitä käynnissä. Kerkesin ottaa alkuun hyvät alkukäynnit, jonka jälkeen Vuokko Porthan tulikin aloittamaan valmennuksen. Emme pitkään kävelleet, kun aloimme isolla keskiympyrällä tekemään ravityöskentelyä. Vilma oli tässä vaiheessa todella kuuma ja minulla oli vaikeuksia saada tamman vauhtiin kontrollia. Onneksi Porthanille tamma olikin tuttu kuumakalle ja hän tiesikin entuudestaan miten kannattaa toimia tämän neidin kohdalla. Pian Vilma alkoikin toimimaan mukavemmin ravissa. Teimme molempiin suuntiin ravityöskentelyä. Voltteja tein ainakin kaksi aina keskiympyrän sisään, jotta sain tamman kuuntelemaan apujani paremmin.

Ravityöskentelyssä loppua kohden parani hurjasti meidän työskentely sekä harjoitus että kevytravissa. Olin tyytyväinen tammaan, kun saimme mukavia pätkiä aikaan. Jatkoin kahdeksikolla ravityöskentelyä sillä Vilma oli vaikeampi selkeästi vasempaan suuntaan, ja kotiläksyksi sainkin paljon työskentelyä nyt vasempaan eli vaikeampaan kierrokseen. 

 Laukkatyöskentelyä jatkoimme keskiympyrällä. Laukkatyöskentelyssä paljastui meidän helpoin osuus. En voi muuta sanoa, kuin tamma olisi tanssinut kevyesti allani, vaikkei kentänpohja ollut todellakaan hyvä ratsastaa. Laukassa jatkoin volttejen tekemistä hieman isompana kumminkin ympyrän sisälle. Saimmekin paljon kehuja laukkatyöskentelystä, sillä se oli ehdottomasti meidän vahvin osuus tunnista. Molempiin suuntiin laukka toimi mukavasti, vaikka vaikeampaan suuntaan rikottiin yhdessä vaiheessa raville, ihan vain ratsastajan mokien takia. Tamma kumminkin yritti parhaansa se oli tärkeintä minun mokailessa selässä. Loppuun otimme vielä harjoitusravia, kunnes annoimme hevosille pitkät ohjat ja kävelimme loppukäyntejä. Kokeilimme lopussa Vilmalle Kiefferin koulupenkkiä, muttei tämä valitettavasti käynyt tammalle ollenkaan liian ison koonsa takia. Taluttelin Vilman takaisin talliin, purkien nopeasti hevosen. Samaan aikaan Elli ja Saila pakkasivat ystävällisesti tavarat kasaan lähtöä varten. Pesin Vilman jalat, jonka jälkeen hevonen traileriin ja nokka kohti kotitallia.

''Sä olit vaara liian suuri kiertää
ja liian houkuttava ohittaa''

Iso kiitos kaikille valmennuksesta kuuluukin, niin valmennuksen pitäjälle kuin Sailalle ja Ellille jotka olivat auttamassa minua sekä valokuvaamassa valmennusta. En tiedä miten olisin selvinnyt ilman tukijoukkojani. Iso kiitos tietysti J joka veti trailerissa Vilman tallille. Kotitallille päästiin jo ennen kello kuutta, jonka jälkeen veimme varusteet porukassa paikoilleen. Harjailin Vilman pesin vielä jalat huolella viilentäen samalla sekä loimitin Vilman talliin fleece-loimeen. Kävin siivoamassa välissä nopsaa trailerin, jonka jälkeen Vilma sai paljon herkkuja ja pääsi onnellisena tallinlämpöön muiden hevosten luokse syömään heiniään. Loput tavarat laittelin vielä kasaan, kunnes lähdimme Sailan kanssa kohti minun kotiani äidin kanssa. Väsyneenä, en jaksanut ihmeitä enään kotona tehdä vaan nukahdin välittömästi kymmenen aikoihin jo illalla aivan ''kuolleena''.

Taputuksia tammalle, kun meni niin hienosti! Siksi käsi noin;D

Oliko liikaa kuvia yhdessä postauksessa? Mitä mieltä olitte tälläisestä valmennuspostauksesta?

Huom! Erilliseen postaukseen tulee tästä valmennuksesta video, koska muuten olisi tullut turhan pitkä postaus. Huomenna ilmestyy video sitten tänne blogin puolelle, youtubeesta näette sen jo tästä klikkaamalla etukäteen.