0187: Ilmansatulaa ratsasteluja

Vilmalla oli sunnuntaina rankka kouluvalmennus, joten tamma saikin muutaman vapaapäivän maanantain jälkeen. Maanantaina ratsastin kumminkin Vilman käynnissä ja ravissa eteen alas pyöreäksi läpi ilmansatulaa kentällä. Aluksi meinasin lähteä maastoilemaan, mutta ajattelin suosiolla jäädä kumminkin kentälle sillä routakuoppia tuntuu olevan joka paikassa, enkä halua kyllä kieltämättä upota sellaiseen herkkääkin herkemmän suokkineiti Vilman kanssa. Vilma oli alkuun energinen, vaikka sunnuntai iltana tamma oli niin rättiväsynyt niin kuin minäkin. Aluksi oli hieman epävarma olo selässä, kunnes tajusin tamman reagoivan jännitykseeni. Jos jännitin lihaksia jännitin samalla kroppaani, jolloin hevonenkin jännityi selästä ja juoksi kovempaa allani, jolloin tietenkin itselleni tuli olo että putoan kyydistä. Tämän tajuttuani itsekkin rentouduin ja tein kahdeksikon halkaisijalla pohkeen väistöä Vilman kanssa. Tamma muutaman kerran hyppi nostamalla hitusen etusiaan maasta about. 20cm mutta ilmansatulaa se tuntui jo korkealle. Pikku hiljaa otin pääty-ympyrällä ravityöskentelyä jossa tamma toimi yllättävän mukavasti varsinkin vaikeampaan kierrokseen. 

Toiseen suuntaan ravityöskentelyssä oli ongelmia, Vilman yrittäessä juosta alta karkuun vauhdilla. Kumminkin pienen taistelun jälkeen tamma toimi todella mukavasti kun tein pääty-ympyrän sisään voltteja. Teimme muutamat pohkeenväistöt kahdeksikolla tähänkin suuntaan, jonka jälkeen kävelimme vielä loppukäynnit pitkin ohjin.

 Viken kanssa menin samana päivänä ilman satulaa kentällä. Hyppäsimme jopa muutamat ristikokin kevyesti yli. Oli nimittäin tamma innoissaan päästessään pitkästä aikaa hyppäämään ja vielä ilman satulaa. Alkuun menin käyntiä ja ravia taivutellen Vikkeä pääty-ympyrällä jonka jälkeen ruettiin tulemaan laukassa ristikkoa. Hypättiin muutamia kertoja. Hyviä hyppyjähän sieltä tulikin ja olin tyytyväinen Vikkeen. Tamma se osaa aina yllättää.

Esteiden jälkeen kaverini purkikin ristikon kentältä jonka jälkeen tulimme muutamat laukat suoralla, jatkaen ravityöskentelyä. Parit lisätyt ravitkin piti ottaa tamman kanssa. Jonka jälkeen kävelimme kentällä työstäen ihan vain taipumista sisälle päin loppuun. Lopulta Vikke antoi periksi ja saimme todella mukavia pätkiä aikaan tamman taipuessa kunnolla sisälle ympyröillä.

''Kuiskaan sun korvaan kolmesanaa, ja ne on sä oot paras<3''