Kouluvalmennus

Pitkästä aikaa päästiin Vilman kanssa taas Porthanin silmien alle treenaamaan. Sitä, jos mitä oli odotettu ehdottomasti jo kauan. Kuukauden päästä on varmaan uusi valmennus tulossa toivotaan ainakin. Mutta palataan takaisin itse valmennukseen. Tästä valmennuksesta minulla ei ole kuin kuvia teille materiaalina. Aurinko kumminkin paahtoi kentälle ja elohopea oli kentän pinnassa varmasti 30-40 astetta ellei kuumenpi ainakin rastsastusvaatteissa tuntui todella kuumalta treenata edes sileällä työskentelyä. Tuntimme oli iltapäivällä puoli kolmesta puoli neljään. Kävelimme muutamman kierroksen käyntiä, kunnes rupesimme jo töihin. Jäimme isolle ympyrälle toisen ratsukon kanssa kävelemään. Tarkoituksena oli taivuttaa hevosta sisäänpäin ympyrän suuntaisesti. Tämä tehtävä oli meille käynnissä helppoa, kunhan minä muistin pitää käteni tasaisesti ja ratsastaa. Paha tapa jäädä vain matkustelemaan sen ajaksi, kun valmentaja neuvoo toista ratsukkoa. Hellekin vähän sekoitti päätä entisestään. Kävelimme hyvän tovin, kunnes siirryimme kevyeeseenraviin. Tarkoitus oli saada hevoset niskasta rennoksi ja taipumaan edelleen sisällepäin. Ulkokäden tuki oli minulle ehdottomasti se heikoin kohta ravissa, mutta hevosella ei niinkään ollut ongelmia vaan Vilma rentoutui nopeasti niskasta. Teimme Vilman kanssa taivutus sisällepäin, taputus, taivutus, taputus ja jatkoimme kyseistä linjaa koko ympyrä tehtävien ajan. 

Jossain vaiheessa vaihdoimme suuntaa ja teimme vielä saman toiseenkin suuntaan. Jännitin aluksi, koska Vilmalle vaikeampaan kierrokseen homma ei välttämättä olisi toiminut samalla tavalla, mutta loppujen lopuksi osasin ratsastaa Vilman hyvin myös vaikeampaan kierrokseen ravissa eikä noottia tainut tulla pahemmin mistään. Tämän jälkeen jatkoimme ympyrällä edelleen, mutta laukassa. Toinen ratsukko meni sisemmälle ympyrälle kävelemään, jotta hevonen saisi levähtää hetken helteen takia ja minä pääsin ensimmäisenä laukkatyöskentelyyn. Istuin harjoitusraviin ja koitin saada hevosen rennoksi. Aloitimme meidän helpompaan suuntaan laukkatyöskentelyn.
Kevyt tasainen nosto, oli tarkoitus ottaa rennosta hevosesta, joka onnistui todella hyvin. Laukkas pyrimme saamaan hevosta taipumaan sisällepäin turvasta varovaisesti askel kerrallaan, koska samalla tavalla et voi lähteä yhtä rajusti taivuttamaan hevosta sisällepäin kuin käynnissä ja ravissa. Sisäpohje piti laukan yllä ja ulkokäsi piti tuen, jotta ympyrä säilyisi. Kerran rikoimme raville, jonka jälkeen rauhoitin tilanteen ja nostimme toisen tasaisen noston samaan suuntaan. Homma oli helppoa meille erityisesti tähän helpompaan suuntaan. Pian pääsimmekin kävelemään ympyrän sisälle, kun toinen ratsukko pääsi laukkatehtävää tekemään. Annoin Vilmalle pitkät ohjat ja kävelimme jonkun aikaa. Välissä oli kyllä pakko käydä juomassa, koska suu oli kuin autiomaa. Pienen tankauksen jälkeen pääsimme jatkamaan laukkatyöskentelyä.

Vaikeampaan kierrokseen, homma tuntui leviävän käsiin. Hevonen nosti nätit rauhalliset nostot, mutta kaartui vielä kovin paljon ns. kyljelleen, koska laukassa ei ollut riittävästi voimaa eikä harjoitusta. Pyrimme vain suoristamaan ulkokäellä sekä sisäpohkeella hevosta, emme ollenkaan taivuttamaan sisällepäin. Tarkoitus oli vain, ettei hevonen kaadu sisällepäin lapa edellä vaan kantaa itsensä. Kerran jälleen rikottiin, kun en laukkaa pitänyt yllä, mutta uusiksi nousi tasainen nosto ja mikä parasta yhtään väärää laukkaa ei noussut koko aikana. Pääsimmekin laukkatehtävän jälkeen huilaamaan, kunnes toinen ratsukko oli kerennyt oman osuutensa suorittaa. Tämän jälkeen ravailtiin pitkä sivu ravissa lyhyen puoleen väliin, jonka jälkeen siirtyminen käyntiin ja avotaivutusta. Vilman kanssa tämä ei ollutkaan helppoa meille sillä Vilma olisi mielummin väistänyt vain pohjetta eikä kuunnellut. Pienen taistelun jälkeen saimme homman toimaaan ja pääsimme toiseen suuntaan tekemään tehtävää, joka oli selvästi meille helpompi. Tunti alkoikin olla ohitse ja 60minuuttia oli mennyt vauhdilla mutta tehokkaasti. Jäimme kävelemään loppukäyntejä, jonka jälkeen Vilma pääsi ainakin parinkymmentä minuutin kestävälle pesulle ja sai melassia sekä vettä, että heinää karsinaan.

Kiilotin vielä kenkäni sekä Vilman varusteet hikihatussa samalla kun hörpin koko ajan juomista lisää. Elli ratsasti vielä Vikellä ilman satulaa, joten kävin muutaman kuvan räpsimässä heistäkin.