0159: Vimari

Niin kuin kerroinkin yhdessä postauksessa, että ratsastelen aina silloin tällöin harvakseltaan tällä ex-ravurilla, joka asuu samalla tallilla kuin minun tammatkin. Vimarin omistaja kysyikin viitsisinkö liikuttaa myös Vimarin, joten eikai siinä minä suostuin. Tamma on ihan mukava mennä, vaikka ei ihmeitä osaakkaan. Aluksi varustettiin rauhassa Vimari yhdessä Ellin kanssa. Tammalla meinasi olla vaikeuksia ottaa ne kuolaimet suuhun, mutta pienen väännön jälkeen onneksi sainkin kuin saikin kuolaimet viimein tammalle. Lähdimme kenttää kohden sitten ratsastamaan. Aluksi kentällä menin ihan vain käyntiä ja yritin taivutella tammaa ja saada kuulolle. Kun Vimari toimi edes jotenkuten käynnissä siirryin ravityöskentelyyn. Mentiin pääasiassa ympyrällä, muttei Vimari voinut rehellisesti kiinnostaa yhtään vähempää kenttä työskentely.

Kumminkin alkuverkan jälkeen meninkin tielle päästelemään tamman höyryjä, jota sillä tuntui olevan. Menimme sellaista laukkaa, että huhuh! En oikein osannut istua, koska laukka oli tyypillistä ex-ravurin laukkaa. Vilmalla ei ole esimkerkiksi ollenkaan sellainen laukka, vaan puhdas ja rehellinen askel. Otimme muutamat ravisuoratkin montteistunnassa, kyllä oli muuten tamma onnellinen! Elli kuvasikin meidän menoa, joten saatte tyytyä vähä tekstiseen postaukseen ja keskittyä kuviin. Loppukäynnit käytiin pelloilla kiertää, muttei sieltä olekkaan kuvia.

Yhteiskuva, on se vaan niin nätti<3

Spurtteja ravissa

Hahah, me lennetään..

Paha tapa tammalla tunkea kieli ulos,
vaikuttaa hallittavuuteen ratsastaessa :/

0158: Kouluvääntöä Vilman kanssa

Puspus<3

Mistähän sitä oikein alottaisinkaan. Heräsin jo yhdeksän maissa ja ennen kymmentä olinkin tallilla. Mukavasti siis lähti aamukäyntiin. Siivoilin karsinoita ja tein perus aamuhommia tallilla hevosten syödessä aamuheiniä loppuun. Piakkoin hainkin jo Vilman tarhasta. Rupesin harjailemaan tammaa kaikessa rauhassa, minulla ei ollut oikeastaan yhtään minnekkään kiire. Elli oli uhannut tulla vasta yhdentoista pintaan tallilla, joten en kuviakaan olisi enemmin saanut joten ehdin rauhassa sitten puunailla tammaa, jossa ei ollut mitään harjattavaa edes. Vilma kumminkin taisi nauttia rauhallisesti harjaus hetkestä kahden kesken tallissa. Aikaahan siinä meni, kunnes olin ahkera ja käärin Vilmalle etusiin pintelit jopa tämän päivän koulutreenejä varten. Suojat tyydyin laittamaan takajalkoihin, kun en laiskana jaksanut rueta enään sinne pinteleitä käärimään, hyi laiska minä. Vilma olikin suunnilleen yhdentoista jälkeen valmis, kun vaihdoin omat ratsastuskamani päälle ja lähdimme kenttää kohden. Siivottiin muiden jälet kentältä ja sitten kapusinkin Vilman selkään. 

Menimme ihan käyntiä alkuun, vaikka tamma tuntui tikittävältä aikapommilta jo heti alkuun. Kumminkaan tällä kertaa se ei ollut ollenkaan huonoa. Vilman kanssa työskenneltiin lyhyet alkukäynnit, jonka jälkeen rupesin verkkaamaan ravissa. Ravissa tuli hyviä pätkiä, ja minullakin alkoi hymy suupielille kohota. Molemmilla taisi hyvä päivä sattua. Ravissa työstettiin paljon ympyrällä ja kasikolla molempiin suuntiin. Jonka jälkeen otin vähän välikäyntejä ja käynnissäkin yhteistyö tuntui toimivan. Vilma kuuntelin täysin mitä siltä pyysin ja teki enemmän kuin parhaansa.

Kerkesimme vähän laukkatyöskentelyjä aloittaa, kun viimein kuvaajammekin saapui paikalle. Lunta pyrytti mukavasti taivaan täydeltä. Kerkesin rehellisesti mielessäni jo miettiä, että näinköhän saadaan yhtään kuvaa blogin puolelle kun ei kovin hyvä sää ollut kuvienkaan ottamiselle. Kumminkin Elli sai kaikenkaikkiaan 500 kuvaa otettua, joista vähän reilu 200 oli hyviä. Siinä olikin pieni valikoiminen mitä kuvia teille tänne julkaisen, kun ei kumminkaan niin montaa kuvaa viitsisi yhteen postaukseen laittaa. Laukkatyöskentely toimi hirvittävän kivasti, että voisin kehua tamman maasta taivaisiin ja lässytellä teille kuinka ihana ja täydellinen se tänään oli. Itse en satulassa osannut istua, mutta onneksi Vilma ei siitä välittänyt. Panostimmekin tänään pääasiassa laukkaan ja se kannattikin. Pyöreyttä saimme mukavasti laukkaan, eikä tamma mennyt pää korkeuksissa. Vilma käytti koko kehoaan, sekä saimme laukkaan mukavan temmon myös pääty-ympyrälle. Ongelmia ei ollut vauhdin kanssa vaan homma toimi, ihan kuin taikaiskusta. 
En tiedä miten se on mahdollista, että kerrankin tuntuu palaset loksahteeneet näin hyvin paikoilleen. Meidän tiet on nyt kohdanneet Vilman kanssa. Otettiin loppuun vielä revittelyä pellolla yksi laukkasuora, jonka jälkeen eteen ja alas vennyttelyt loppuverkaksi ravissa sekä käynnissä.

''Ku vähiten odottaa, yhtäkkiä se kolahtaa, mistä vähiten olettaa,
se saa sut pois tolaltaan. Kun on kaikki kohallaan, ei auta koheltaa.''

''Nyt ei säästellä, jos kerrankin tää toimii,
niin kerrankin se osu kohdalleen,
tiet on vihdoin kohdanneet.
Sain enemmän kun mitä uskalsin toivoakkaan<3''

''Se ei oo iskenyt aiemmin näin, se oot sä se oot sä.''

''Ei aihetta enään vaiheiluun, kaikki pottiin, me saadaan tää toimimaan.
Olin aikeis luovuttaa, vuodet on luonu vaan kuoren sisintää puolustaa.''

<3

Mun rakas<3

0152: Maastoilua Vilmalla

Aamun aloitikin aamutallilla. Vein hevoset ulos ja heinäpussit keräsin kasaan, ruokakupit astioista ja nämä perus hommat. Ulos piti kantaa hevosilla juomavesikin. Eikun vain talikko käteen ja karsinoita puhdistamaan. Hommaa kyllä aina aamusin riittää tallilla. Sai juosta aamuheiniä antamaan tarhaan ja tehdä yhtä sun toista yhtä aikaa. Onneksi kaikki tuli tehtyä ja hevosetkin pääsivät ulos. Kun olin saanut aamutallin tehtyä olisi mieli tehnyt vain painua takaisin nukkumaan ei ollut yhtään intoa lähteä ratsastamaan. Väsynyttä porukkaa oli nimittäin tallissa. Kumminkin, kun hommat olin saanut hoidettua lähdettiin kaverin kanssa hakemaan hänellä ylläpidossa olevaa Iita ponia tarhasta. Kaveri puunasikin tamman valmiiksi ja minä hyppäsin kameran takapuolelle. Kuvasin, kun kaveri irtojuoksutti Iitaa tarhassa. Kuvat eivät kovin hyvin onnistuneet, kun tuo lumipyry oli kamala. Joitakin kivoja kuvia sain sentään onneksi otettua!

Irtojuoksutuksen jälkeen loimitettiin Iita ja vietiin takaisin tarhaan. Liikutin Viken tässä välissä, kunnes jahtasin hetken Vilmaa. Tamma oli leikkisällä tuulella. Nappasinkin Vilman kiinni ja rupesin puunailemaan valmiiksi. Nopsasti sainkin Vilman kuntoon. Menin eka kentälle ottamaan kevyet alkukäynnit ja ravit, kunnes mentiin vähän laukkaa tiellä ja purettiin tamman energiaa. Sillä välin Vimaria valmisteli Lissu tallissa, että päästäisiin yhdessä maastoilemaan. Spurtteja kyllä otettiin ihan kunnolla tamman kanssa. Vimma nautti, kun pääsi oikeastaan juoksemaan kunnolla.

Kuvajaa, kun vaihtoi puolta, muuttui hän myös möröksi Vilman mielestä..

Jonkun ajan kuluttua Vimari ja Lissu olivatkin valmiita. Lähdettiin sitten peltoja pitkin kohti jäätä. Kumminkin jäälle asti selvittiin, mutta päätettiin lähteä takaisin pelloille. Meinasi tammat antaa toisilleen hoikeista, kun jää rusahti alla ikävästi ja herkkänä Vilma otti vähän nokkiinsa ja ryntäsi eteenpäin. Onneksi mitään ei kumminkaan sattunut ja menimme sitten pelloilla vähän laukkaa ja ravia. Kyllä tamma nautti oikeasti, kun pääsi menemään. Vimari ei ollut yhtään niin innoissaan, kuin Vilma. Ei tainut olla tamman loistopäivä siis, mutta palataan takaisin Vilmaan. Hyvät loppuverryttelyt mentiin tammojen kanssa, kunnes lähdettiin takaisin tallille ratsastamaan. Ihanaa, kun saatiin pelloille kuvaaja ikuistamaan tätä reissua. Sekä minulla, että Vilmalla oli kyllä mahdottoman hauskaa. Se taitaakin jopa kuvista heijastua teille.

Tallilla purin reippaasti Vilman ja loimitin toisen. Vilma jäikin sisälle leivänpalasten kera ja heiniensä. En kehdannut enään hikistä hevosta laittaa ulos pakkaseen, kun ei ollut pitkä aikakaan kun muutkin otettaisiin sisälle. Vimarilla menin loppuun vielä vikellysvyön kanssa liinan päässä, oli muuten pikkasen erilainen kokemus kuin Viken kyydissä. Hauskaa minulla ainakin oli!

''Nousta lentoon, eikä koskaan laskeutuu,
korkeel korkeel yläilmoissa! Ei oo pelkoo, e
n mä meinaa lannistuu. Mä vielä onnistun.''

Vähän jos toinen nauttii<3

Iloinenko edes? 

Vimari on ex-ravuri, jota en liikuttele. Nyt pääsin kyytiin :) Useamminkin olen kyllä kyydissä ollut.

0151: Viken kuulumisia

 On ollut kamalat pakkaskelit, nytten tässä. Itse olen ollut sairaslomalla tiistaista lähtien. Mukavasti tuo tauti uusiutui ja sain uuden antibiotin. Millonkohan olisi se talvi, kun en olisi koko ajan kipeänä? Kumminkin meillä on ollut joka aamu täällä -20 ja yhtenä aamuna taisi olla jop -25 joten en päässyt ratsastamaan, ennen kuin vasta perjantaina. Valitettavasti, kukaan ei ollut sillon kuvaamassa kun Viken kanssa puuhastelin. Pakkasta oli -16 ja tulin pikaisesti käymään tallilla. Oikeestaan pikainen käynti vaihtui siihen, että laitoin tammalle fleece-loimen selkään ja suitset päähän ja eikun menoksi! Menimme peltoja pitkin kaksistaan rantaa kohden. Rannasta mentiinkin kesällä veneiden laskupaikasta järven jäälle. Vikke stoppasikin jäälle ja loikkasi pienesti pystyyn. Tamma yritti lähteä takaisin kotiin. En kumminkaan antanut periksi vaan kääsin V'n takaisin ympäri ja eikun vain pohetta eteenpäin. Kävimme kiertämässä saaren, mutta kovanpakkasen takia se vähän ruskasikin. Kyllä kieltämättä rupesi itseäkin vähän jännittämään, niin lähdettiin kiireen vilkkaa takaisin rantaa kohden. Nössöratsastajako? :D Kumminkin otan mielummin varman päälle. 

Rannasta lähdettiin sitten ratsastaa rantatietä pitkin, kunnes päästäisiin ojan kautta pellolle. Vikke ampaisikin pellolle päästyä laukalle kunnes tein taitavasti yhdenkäen käännöksen ja loppui se kiskominen. Menimme sitten uusiksi saman reitin, koska eihän tämmöinen peli käy. Vikelle varmaankin tekisi ihan hyvää välillä maastoilla taas yksin, kun meinaa aikaimoiseksi possuksi rueta! Loppumatka mentiinkin ihan vain käyntiä, otimme vähän ravia ja sen yhden ainoan laukkaspurtin minkä tamma itse nosti. En nimittäin viitsinyt kovalla pakkasella laukkuuttaa tammaa. Kävihän tuo pakkanen omaankin hengeen, jos juos kovemmin. Tallille päästyä Vikke jäikin jo tallinlämpöön sisälle syömään heiniään jotka heitin karsinaan. Siivoilin tallissa vähän kunnes tulikin kyyti jo hakemaan minut kotia.

Lauantaina menininkin Viken kanssa kentällä ilman satulaa. Fleece-loimi taas tammalle selkään ja väänneltiin jotain kouluharjoituksia vähän aikaa. Sen minkä minä jaksoin, ei ollut oikein sellainen kunnon hikitreeni fiilis jostain syystä. Varmaankin siitä, että olin aamulla aikaisin herännyt ja mennyt Ellin kanssa tekemään aamutallin. Huh, kaikkea sitä sai aamulla tehdä. Palataan kumminkin takaisin siihen ratsastukseen. Menin ravia ympyrällä ja kasikolla tammaa taivutellen kentällä. Menimme myös ravista - pysähdykseen ja pysähdyksestä - raviin. Nämä sujuivat yllättävän hyvin tamman kanssa. Harjoiteltiin myös peruuttamista muutaman kerran eikä se minnekkään ollut unohtunut! Pitkällä sivulla nostin yhden laukan.

Sen jälkeen menin Vikellä vähän tiellä laukkaa. Tamma kun se veteli menemään. Päätäänsäkkin tykkäsi heilutella tamma laukassa muttei pukkeja sentään tullut. Huh! Olisin varmaan tippunut samantien kyydistä. Semmosta laukkaa taas mentiin. Jouduin kuvia vähän kovemmalla kädellä muokkaa kamalan lumipyryn takia, toivottavasti se ei teitä haittaa. Laatu hieman aina kärsii, kun joutuu muokkailemaan. Mutta parempi kai se on kun kuvaton postaus, vai mitä?

''Sinä ja minä
Sen käsitän
Ollaan yhdessä siis ja aina''

Vilmallekkin kuuluu hyvää. Erilinen kuulumispostaus on tulossa tamman kanssa maastoilusta yhdessä Vimarin ja Lissun kanssa.