Pakkasta oli n. -12 astetta kun lähdin tallille äidin (minulle mutterin) kyydillä. Tallilla hain hevoset sisään ja rupesin harjailemaan Vikkeä. Tamma oli yllättävän puhtaana, joten harjaukseen ei tarvinnut käyttää niin kauaa aikaa vain perusharjaus riitti tällä kertaa. Varustin sitten Viken aivan omaa tahtia, kun ei muitakaan ollut tallilla niin eihän minulla ollut mikään kiire tamman varustamisessa, kun en ollut kenenkään edessä käytävällä puuhatessani. Kun sain tamman varustettua niin lähdettiin sitten maastoilemaan. Nousin viken selkään tallipihassa ja matka lähti kohti tielle. Käytiin pitkästä aikaa pitkällä tiemaastolla, iso tiekin piti ylittää mutta autoja ei onneksi tullut joten menin ratsain ravissa reippaasti yli. Käytiin n. 8km lenkki tamman kanssa tietä pitkin tykittelemässä. Suurimmaksi osaksi mentiin laukkaa ja hiki kyllä tuli Vikellekkin. Mutta mikä ihaninta napakka pakkanenkaan ei haitannut meitä, vaan ihana oli hengittää raikasta pakkasilmaa.
Vikkekin taisi nauttia alku kankeuden (pienien vihreiden miehien etsimisen) jälkeen täysin maastosta. Tamma osasi käyttäytyä erittäin hyvin, vaikka kaksi poikaa ja pelutta potkuri tuli vastaan. Olin niin ylpeä toisesta. Tien päässä käytiin vielä vähän metsässä kävelemässä, kunnes lähdettiin takaisiin tallia kohti. Loppu maaston menin aivan rennoilla ohjilla hyvä, että edes pidin kiinni ohjista. Mahtava maastoreissu auringoisessa ilmassa todellakin oli. Kahdestaan kun kävimme kuvia minulla ei olekkaan maastoreissustamme, mitä nyt pari kuvaa puhelimessa jotka on sitten selästä käsin otettu, mutta katson milloin saisin koneelle niitä kuvia ja tänne teidän iloksi.
Tämä postaus jääkin hieman lyhyemmäksi, sillä pitää lähteä vielä kaikkea tekemään tänä iltana. Stau!
 |
| Mekin onnistutaan, jopa ilman suitsia ja satulaa! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti