050: Koulutreenailua rennossa meiningissä

Tässä kuvassa koko kenttä ei ole vielä sulanut, nyt on nykyään.

Heräsin jo tänään aika aikaiseen, sillä edellis iltana tuli mentyä nukkumaan normaalia aikaisemmin. Yksinkertaisesti, mulla on vaan niin paljon univelkaa etten jaksanut valvoa. Ei se kumminkaan haitannut, aamulla ehdin siivoilla taas tämän mun kaatopaikan ja siskolle soittaa, että käy ostamassa mulle hiusvärin ja tuo mukanaan illalla meille. Aamulla ehdin tehdä yllättävän paljon, kunnes äiti veikin minut sitten Viken luokse. Varustin tammaa kaikessa rauhassa tallilla ja tamman omistajakin sattui tulemaan yhtäaikaa tallille kanssani. Juteltiin sitten siinä, samalla kuin varustin Vikkeä ja lähdin ratsastamaan kentälle.

Kenttä olikin aivan sulanut, mutta kuravelliä se oli missä me mentiin. Todella pehmeä ja raskas hiekkapohjainen alusta oli mennä, muttei se kumminkaan haitannut Viken ja minun rentoa koulutreeniä. Tamman omistajakin seuraili ratsastustani ja juttelin samalla hänen kanssaan. Suunnitelmia Viken kanssa tiedossa, mutta ne paljastuvat sitten myöhemmin teille jos toteutuvat ;) Taivuttelin Vikkeä molempiin suuntiin ja otettiin siirtymisharjoituksia. Laukkojakin nosteltiin muutamia, mutta pääasiassa ravailin ja menin käyntiä rennossa meiningissä tamman kanssa. Välillä on hyvä mennä vähän rennomminkin kuin aina vaan kauheaa hikitreeniä! Maastoon olisin muuten lähtenyt fiilistelemään, mutta ainakin meillä on tiet niin sohjoa ja liukkaita täällä, ettei viitsi lähteä maastoon liukastelemaan kun käynnissäkin vaikka nuo hokit on liukkaissakohdissa saattaa lentää turvallensa.


Ratsastin semmoisen tunnin rennosti erillaisia koulukiemuroita tamman kanssa tehden. Loppujen lopuksi Vikke kulki todella kivasti oikeinpäin ja olin yllättynyt tammasta. Toinen ei vedellyt vaan oli pehmeä kädelle ja laukka ei ollut sitä meidän kuuluisaa nopeaa esteratsukon laukkaa vaan tasaista ja pehmeä tempoista. Joko minä keskityin kunnolla koulutreeniin tai Vikellä oli vaan hyvä päivä. Epäilen, että molemmat vaikutti meidän työskentelyymme sileällä tänään. 

Estetreenejen jälkeen tuntui pitkästä aikaa jopa mukavalta treenata vähän koulukiemuroita, vaikka olenkin esteratsastaja varmasti aina, jos vain mahdollista. Kuvia valitettavasti ei ole tunnilta, kun kuvaajamme ei päässyt tällä kertaa mukaan joten saatte tyytyä vanhempiin kuviin ja muutamaan mitä otin itse ratsastuksen jälkeen.

Huijasin, mulla on oikeesti vielä energiaa.

~ Vikke ja Tiitu