sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Sileätyöskentelyä kannuksetta

Huh! Olen viimeisen kirjoituksen mukaan viikko sitten tänne jotain raapustellut. Monet varmaan ihmettelevät miksi, ei ole kuulunut mitään hevosista eikä minusta. Kumminkin tähän on ihan hyvä syy. Amiskassa meillä alkoi lääkelaskut ja pian on jo kokeet. Olen harjoitellut niihin todella ahkerasti, sillä yhtään virhettä et saa lääkelaskuissa tehdä tai et pääse niitä läpi. Joten paljon paljon harjoittelua. Meillä on myös anatomian ja fysiologian koe tulossa ja olen yrittänyt kovasti siihenkin harjoitella sydämmen osia ja niiden toimintoja sekä miten päin veri kiertää. Hommia on siis koulun puolesta riittänyt, ja koulu päivät on meillä ollut kahdeksasta neljään melkein viikon joten en ole pahemmin koulupäivän sekä läksyjen ja kokeisiin harjoittelun jälkeen jaksanut enään konetta avata. Olen yksinkertaisesti aika väsynyt koulun takia. Vikke on sairaslomalla tällä hetkellä, joten Vilmaa olen pyrkinyt ratsastamaan enemmän ja vähemmän säännöllisesti sileällä.


Jätin kannukset kokonaan pois ratsastuksesta sileällä. Pyrin samaan Vilman oikeasti pohkeen ympärille eikä vain näyttämään kivalle kuvissa. Eilen treenasimme sileällä oikein kunnolla Vilman kanssa, mutta valitettavasti minulla ei ollut kuvajaa. Kumminkin saatte viime viikonlopulta kuvia hahmottamaan tätä postausta ja kuvittamaan sillon, kun Eve vielä oli meillä. Aloitin käynnissä työstämisen ihan vain kahdella isolla pääty-ympyrällä jossa pyrin taivuttamaan tammaa oikeasti ohjan ja pohkeen väliin. Molemmat suunnat toimivat kivasti käynnissä, mutta ravissa toinen suunta, joka on meille aina ollut helpompi oli ehdottomasti vaikea tällä kertaa. En tiedä mistä tämä johtui en vain osannut ratsastaa tammaa yhtään helpompaan suuntaan. Vaikeampi kierros taas sujui yllätävän hyvin ravissa, kun keskityin kunnolla siihen. Pieni hiki meinasikin ravityöskentelyn jälkeen puhjeta joten siirryin käynti tehtäviin. Kävin torstaina ottamassa tatuoinnin, jonka takia en saisi 2vk hiota kunnolla.


Työskenneltiin käynnissä ihan perus tehtävillä. Tein alkuun jokaiselle sivulle loivankiemurauran jonka jälkeen voltit aina pitkien sivujen keskelle. Lyhyvien sivujen keskeltä tuli peruuttaa neljä askelta. Homma sujui yllättävän hyvin molempiin kierroksiin. Pian vaihdoinkin tehtävän raviin, mutta hieman muuttelin kyseistä tehtävää. Pitkille sivuille tein voltit harjoitusravissa mutta lyhyville sivuille otin ravi - pysähdys siirtymisen. Siirtymisissä korostui Vilman malttamattomuus mutta pienen työskentelyn ja vaatimisen jälkeen tämäkin toimi kivasti. Kehuja tammalle ja pienet välikäynnit ennen kuin palasin takaisin pääty-ympyrällä toiseen päätyyn. Siellä työskentelin heti alkuun ravissa vaikeampaan suuntaan. Kun sain ravin toimimaan nostin laukan. Laukkaa yritin koota vaikeampaan kierrokseen jonkun verran, ettei se olisi yhtä kaahottamista. Alkuunhan se oli aika pitkää laukkaa niin kuin esteillä kuuluisi olla, mutta sitten sain paketin rullattua jopa kokoon ja Vilma antoi periksi myös päästään ja laski sitä alemmaksi. 
Laukkasimme jonkun aikaa työstäen laukkaa tähän suuntaan kunnes siirryin raviin. Ravissa pyrin ratsastamaan Vilman vain rennoksi sillä tamma kuumentuu todella helposti laukan jälkeen. Pian siirryimme käyntiin ja vaihdoimme suuntaan. Toiseen suuntaan tein aivan samaa tehtävää ja homma sujui helpompaan kierrokseen todella mukavasti. Laukan jälkeen annoin hieman pidemmän ohjan ja ravailtiin kenttää ympäri tehden pääty-ympyrät aina lyhyvillä sivuilla. Kun Vilma tuntui hyvältä sai tamma ravissa ihan pitkän ohjan ja muutaman kierroksen jälkeen siirryimme käyntiin.


Kaiken kaikkiaan tunti oli mennyt uskomattoman hyvin, vaikka alkuun tamma oli aika hätähousu eikä meinannut kuunnella. Siirtymiset ja peruutukset saivat Vilman oikeasti avuille. Kyllä oli hymyherkässä tunnin jälkeen, kun Vilman hoidin loppuun ja tamma pääsi laitumelle. Illalla menin vielä uusiksi käymään tallilla kuvaamassa Elliä ja Iitaa. Pääsinkin menemään Iitalla loppuverkat, todella tyylikkäissä varusteissa mutta tässä muutama kuva nytten siitäkin loppuun.

varusteista on turha tulla sanomaan, tiedän itsekkin ettei ole oikeat vermeet.

6 kommenttia:

  1. Kivasti menee :) Kyllä mä ratsastan usein vaan tennareissa ja collareissa, ei sillä mitää väliä oo, jossei jonnekki viralliselle tunnille/valmennuskeen/kisoihi oo menossa :DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ! :) Mä en niinkään usein ihan turvallisuuden takia :D Ilman satulaa kyllä tulee mentyä vaikka minkälaisissa varusteissa :DD

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  2. Minusta on mukavaa että kirjoitat avoimesti epäonnistumisista ja onnistumista, blogisi on mukavan siisti ja järkevä ja löysin siis blogisi even lämppärielämää blogin kautta:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia asiallisesti kirjoitetusta palautteestasi:) Pyrin kirjoittamaan kaikki epäonnistumiset ja onnistumiset niin hyvin kuin mahdollista sanoiksi tekstillä jotta lukijat saisivat mahd. realistisen kuvan ratsastuskerroista.

      Poista