Otsikkointi minulla taas tuntuu luonnistuvan niin näppärästi, että keksin todella omaperäisen otsikon. Mutta ei siitä sitten sen enempää. En tosiaan ole ehtinyt kirjoittamaan sillä kesätyöt vie kaiken aikani ja tietysti Vikellekkin pitää olla sitä aikaa. Tamman omistaja kävikin pitkästä aikasta katsomassa Vikkeä. Juttelimme sitten siinä jonkin aikaa kaikessa rauhassa vähän Vikestä. Vikellähän on siis kahdet paperit sen jälkeen, kun se tuli Tanskasta. Pyytelinkin tamman omistajalta, jos saisin nähdä niitä molempia joku kerta sillä haluaisin tutkia vähän tarkemmin Vikken sukua. Aikamme siinä jutellessa minun oli kumminkin lähdettävä tammalla ratsastamaan sillä se kello kävi koko ajan.
 |
| Kuva ei kyllä liity tämänpäiväiseen mitenkään, viime syksyltä tämäkin kuva. |
Lähdin sitten Vikkeä hakemaan laitumelta, siellähän tuo olikin jo niin ''innokkaan'' näköisenä odottamassa. Tammalle tuntui mielummin maistuvan lämpimässä auringossa olo kuin, että oltaisiin lähdetty töitä tekemään. Kumminkin Vikke on todella ihana luonteinen, kun tarhassa se kävelee vastaan eikä lähde juoksemaan tiehensä, vaikka riimunnarun näkisi eikä herkkuakaan olisi mukana.
Tamman laidunkaveri ei ollut niinkään innokas päästämään meitä matkaan, mutta hetken ajan laidunkaverin kanssa tapeltua sainkin Viken sieltä tarhasta ulos. Auringoisin kelin takia laitoin Viken ulkona harjauspuomissa. Josta todellakin tykkään, sillä on ihana laittaa Vikke ulkona lämpiminä päivinä valmiiksi. Tarkistin ennen kuin rupesin harjaamaan Viken jalat etteivät ne olleet kuumat eikä niissä ollut haavoja. Muutaman ikävä ötökän pureman löysin kyllä tammasta, mutta helosaania niihin pitää vain laittaa niin äkkiä parantuvat.
Harjailin Viken reippaasti puhtaaksi, eikä tamma ollut ihme kyllä kovinkaan likainen. Joka oli taas tietysti minulle iloisempi asia niin pääsimme reippaammin matkaan. Viken omistajan kanssa siinä samalla juttelimme, kun tamman varustin. Sainkin lisänimen tänään olen nykyään ''pinkkiratsastaja'' . Kun olen innostunut ostamaan Vikkelle kaikkea vaaleanpunaista. Mutta kukapa ei haluaisi niin suloista väriä tammallensa! Minä ainakin haluan, ja itsellekkin ajattelin tilata Hööksiltä ratsastuspaidan vaaleanpunaisen niin ollaan sitten väriväriin hevosen kanssa tietysti.
Vikke oli todella nopeasti varustettu ja pääsin matkaan. Lähdin ratsastamaan aluksi pellon laitoja pitkin rentoa käyntiä ja nautin ihanista maisemista mitä meillä täällä on! Lopulta sitten päästiin tutulle ''revittely'' pellollemme, jossa ei tarvinnut mennä laitoja pitkin. Ratsastin tammalla kasikkoa, voltteja ja erillaisia taivutus harjoituksia, että Vikke joutui käyttämään molemmin puolin lihaksian. Huomasin myös kasikon aikana, että Vikkellä on toinen puoli se vanhempi kuin toinen ratsastaessa. Meidän pitää rueta myös harjoituttamaan sitä toista. Menin sen verran rennomman maastoreissun tällä kertaa, etten laukannut kuin kolmisen kertaa tammalla. Sillä olin itse tullut töistä ja välillä on kiva mennä rennosti vaan. Olisi ihana käydä Viken kanssa laavullakin retkeilemässä, mutta kun noita ötököitä on niin paljon! Laukkasinkin ne vaivaiset kolme kertaa aluksi kahdesta satulalla ja sitten vielä ilman satulaa menin tammalla.
 |
| Viime syksy, laavuretkeltä pusipusi kuva :) |
Ilman satulaa mennessäni huomasin, että Vikke oli laihtunut paljonkin jos vertasi talveen. Eikä vaan se karva tehnyt, vaan Vikke tosiaankin oli lihava silloin voin sen itsekkin sanoa rehellisesti. Mutta on vielä Vikellä sitä painon tiputus varaa, mutta ei kumminkaan niin, että pitäisi huolissansa olla. Vuonisten kuuluukin olla pyöreitä, eikä aivan solakoita. Ei se ole ollenkaan vuonikselle tyypillistä. Ainakin itse olen sitä mieltä, että vuoniksien kuuluu olla hieman pyöreämpi. En sitten tiedä teidän mielipiteistänne.
Lopulta meidän oli lähdettävä tallia kohti. Purin Viken varusteista ja pesin. Pesun jälkeen harjasin vielä tamman hyvin ja tarkistin jalat sun muut. Kaikki oli kunnossa niin kuin lähtiessämmekin. Vein sitten Viken takaisin tarhaan ja kerrankin Vikke ei ruennut heti ensimmäisenä piehtaroimaan. Kuviakin tuli taas otettua kiitettävä määrä, mutta enhän minä niitä nyt tähän hätään ja tähän potsaukseen saa laitettua, kun vasta kotiakkin tulin. Lupaan laittaa niitä seuraavalla kerralla tai sitten lisätä kun kerkiän tähän potsaukseen jälkeenpäin. Tosin en tiedä millon saisin ne kuvat koneelle, sillä koneen muisti alkaa vedellä viimeisiään. Onneksi pian saan uuden tietokoneen niin ei tarvii ''kiduta'' tän vanhan läppärin kanssa.
 |
| Meidän poni osaa istua, osaako teidän? |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti