maanantai 2. heinäkuuta 2012

013: Rentoa meininkiä


Ratsastaja on saman värinen, kuin poni <3

Ratsastusta joka säällä. Aamulla satoi meillä täällä vähän vettä ja olin jo sillein etteikai nämä kelit ole yhtä kurjuutta. Onneksi kumminkin illalla paistoi auringo ja olin ihanan lämmintä. Töissä tuntui tapahtuvan ja sattuvan kaikenlaista mutta eipä siitä sen enempään. Töiden jälkeen lähdin Vikkeä ratsastamaan. Onneksi pääsin erään J:n kyydillä niin ei tarvinnut kävellä sieltä töistä tamman luokse. En olisi kyllä millään jaksanutkaan. Kumminkin Vikke siellä tarhassa jo odotti tuttuun tapaan. Huomasinkin ettei Vikellä ollut päitsiä tarhassa, joka oli kyllä toisaalta hyvä. Kävin kumminkin Viken sitten hakemassa ilman mitään herkkuja. Tamma on siitä syystä kyllä ihana, kun se ei juokse karkuun tai muuta vastavaa. Lähdin sitten Viken viemään tarhasta ja laidunkaveri vain jäi syömään vihreää.

Huomatkaan uudet pinkit pintelit!

Tamman vein tallipihalle ja laittelin sitten valmiiksi siinä reippaasti. Pinkkeineen varusteineen. Vikkehan saa Hööksiltä  uudet suitset ja piuhat, nsi viikolla varmaankin ne postissa tulee. Toivotaan ainakin niin! Lähdin sitten tammalla ratsastamaan rennolla maastoreissulle. Koska en todellakaan jaksanut 4h yöunien ja 8h-9h työpäivän jälkeen mennä mitään hirveää koulutreeniä. Pieni välikohtauskin sattui maastoilemassa, mutta hyvin selvittiin Viken kanssa. Pelottavat autot, linnut ja ihminenkin kohdattiin. Myös ärsyttävät ötökät mutta niitäkin oli ehkä vähemmän mitä viimeksi. Mentiin sitten rennosti Viken kanssa maastossa. Noin reilu tunnin käynti hieman ravia lenkki. Paljonkohan matkaa olisi kertynyt, en osaa kyllä yhtään sanoa. Olen niin huono arvioimaan! Tamma kyllä oli hieno tänään pinkeissä, itsekkin kun pinkki huppari päällä menin niin kelpasi mennä ponilla.

kyllä se juo vain vettä :D
Tallipihaan takaisin tultuamme purin Viken niin, että tamma oli vain päitset päässä aivan vapaana. Vikke seisoi nätisti paikallansa kun purin tamman, mutta laitoin varmuudeksi kiinni siksi aikaa, kun vein varusteita paikoilleen Viken. Koska emme ole ikinä ennen kokeilleet moista ja sentään tallipihassa olimme eikä tallin sisällä suljettujen ovien sisäpuolella. Hienosti tamma osasi kyllä olla, eikä hirveästi välittänyt, vaikka olikin varusteita purkaessa vapaana. Pesin sitten Vikkeä hieman en hirveästi, koska ei tamma paljoa mitään hionnut lenkiltä. Itse kun taas join juomapullosta vettä, niin kyllä tammallekkin kelpasi. Lopulta taas kävi niin, etten juonut paljoa mitään, kun Vikke joi minunkin puolesta. Ei se kumminkaan haitannut, vaikka Vikellä oli kyllä omakin juoma-astia tarhassa. Pestyäni Viken vein sitten tamman tarhaan. Jätin sen sinne ilman päitsiä, koska ei Vikke niitä tarvitse. Tosin tamman kaverilla kyllä ne oli.

Huomasin tallikäynnillä, että Viken varusteiden puhdistuspäivä olisi taas hyvä pitää. Piän sen mahdollisimman pian ja toivottavasti olisi hyvä keli niin voisin laiturilla hangata mäntysuovalla ja juuriharjalla satulahuovat ja ne kuivuisivat nopeasti ulkona. Viimeksi kun lupailin niitä kuvia laitella jossain välissä, en ole saanut niitäkään kuvia muuten koneelle. On sen verran muutakin tekemistä tässä.

~ Vikke ja Tiitu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti