014: Pinkkitiimi esteillä

Vikke kauniina<3

 Ratsastamaan taas lähdin Vikellä tosin eilen, mutta kirjoittelu sitten siirtyi täksi päiväksi. Mutta ei siitä sen enempää, koska ei ketään kiinnosta mikään syy/selitys miksen eilen jo kirjoitellut. Minunkin loma alkoi viimein niin aikaa on nyt enemmän Vikelle. Parempi minun kannalta ja tamman kanssa. Eilen olikin aika lämminpäivä, mutta onneksi illalla viilentyi jo kivasti lämpötila. Itikat alkavat olla hävinneet, mutta noita paarmoja sitten riittää ainakin meillä päin. Hain tamman tarhasta, että lähdettäisiin ratsastamaan. Niin Vikkehän kellahti makuullensa ja rupesi piehtaroimaan. Kyllä oli taas todella mukavaa hakea Vikke sieltä tarhasta ja rueta puhdistamaan ensi alkuun aivan kokonaan tamma. Irtokarvaa ja likaa kyllä lähti. Saveakin löytyi vähän kaikkialta ja nurmea. Puhdistusta riitti, mutta onneksi Vikke ei ole kovinkaan iso niin se sujui kumminkin reippaassa tahdissa. Vaikka ei se minua haittaa, että hevonen pitää harjata huolellisesti ja olisi kuinka likainen. Mutta reippaammin pääsee matkaan, kun hevonen ei ole aivan yltä päältä kurassa.

Vikken varustin reippaasti ja samalla tarkistin jalat ja ötökän puremien määrän. Ei ollut paljoa tullut, mutta helosaani parantaa nekin. Tosin se on tammalla loppu, mutta ensi viikkoon, kun kestämme niin uus tulee tilauksen mukana. Lähdin sitten Vikellä ratsastamaan. Mentiin käynnissä pikku lenkki maastossa löysin ohjin. Tavattiin pelottava moottoripyörä, yhden tutun ukki ja äiti, koirat ja muutama auto. Kaikin puolin Vikke osasi käyttäytyä todella nätisti. Lähdettiin sitten ravailemaan alkukäyntejen jälkeen ja rupesin taivuttelemaan tammaa hyvin molemminpuolin. Koska esteitähän me menimme niin alkuverkat on tärkeitä. Ravailtiin jonkun aikaa, kunnes laukkaa treenattiin vähän aikaa sitten välikäyntejen kautta taas raviharkkoihin. Alotettiin lopulta ''raviesteet'' tosin ne olivat aivan minejä 20-30cm vain ja Vikke ei viitsinyt hypätä. Vaan ne mentiin yllätysyllätys kavaljettinä. Hienosti tamma osasi nostaa jalkojansa eikä pudottanut kertaakaan.


Esteitä -12

Jonkin aikaan kun oltiin menty otettiin taas vähän välikäyntejä kunnes jatkettiin isommilla 40cm ja 50cm esteillä tosin laukassa. Vikken laukka oli tasainen ja todella mukava ennen kuin rupesimme hyppäämään, mutta muutaman esteen jälkeen tamman laukka tuntui kovenevan. Taisi Vikke innostua hyppäämisestä tosiaankin? Pudotuksia ei tullut 40cm ja 50cm korkusilla esteillä ollenkaan ja ilmavaraa oli aika paljonkin. Viken etujalka tyylissä meillä on treenattavaa, mutta se on silti ihan hyvä. Ja onneksi tamma osaa käyttää jalkojaan siten, että harvemmin tulee tipuksia. Siirryttiin jonkun ajan päästä sitten taas vähän lepäilemään samalla kun esteet siirtyivät siihen 60cm. Tamma meni todella hienosti, mutta yksi harmmillinen pudostus tuli kun Viken takajalka osui hivenen puomiin. Tosin tämä oli aivan oma vikani, sillä Vikke oli innostunut esteistä ja arvioin väärin, ettei tamma ottaisi enää yhtä askelta enempää esteelle. Niinpä hyppy oli vähän huono, mutta yli kumminkin päästiin sehän se tärkeintä oli.

Vikke <3

Vikke tuntui innostuvan entisestään ja ilmavaraakin löytyi. Hienosti tamma meni! Lopuksi siirryin 70cm jota tosiaankin mietin, että suostuuko tamma menemään sen yli. Odotin mielessäni, että tamma kieltäisi. Mutta Vikke menikin yli tiputtamatta 70cm kertaakaan. Paljon tapuksia kevyessäistunnassa ollessani laukassa tamma kyllä sai hienoista hypyistä. Mutta sen isompaa en uskaltanut mennä, katsotaan ensi kerralla jos uskallamme mennä isompaa estettä sitten ensi viikolla. Ilman satulaakin olisi ihana hypätä Vikellä, sillä tammalla on todella tasainen laukka-askel ainakin minun mielestäni. Aloimme sitten lopetella pikku hiljaa esteet, eikä niitä pudotuksia tullut kuin kerran silloinkin se meni minun piikkiini. Tammasta sai kyllä olla ylpeä niin hienoti esteet sujuivat. Vikkekin oli aivan innoissansa esteistä.

Loppuraveissa taivuttelin ja verryttelin Vikkeä hyvin, etteivät lihakset jäisivät ihan heti käyttämättömiksi ja kipeiksi. Käyntiin siirryttyä lähdettiin taas ne maastoon vetämään löysin ohjin. Ja se jos mikä oli ihanaa, kun auringokin vielä paistoi. Voin sanoa, että Vikke nautti todella paljon esteitä taas vaihteeksi kun sitä intoa riitti. Mietin pitäisikö Vikelle ostaa martingaali, mutta en sitten vielä oikein tiiä tarvitaanko me sitä. Sillä ei Vikke kumminkaan ryöstä käsistä, vaikka lämpeneekin. Tallille tullessa laskeuduin vain selästä alas ja rupesin siinä ulkona purkamaan Vikkeä. Tällä kertaa pidin Viken kiinni, kun jotkut tuntuivat taas rakentavan kaikkea jossain kauempana ja se pauke kuului tallille asti.

<3 Vikke

Purin Viken varusteista ja harjailin tamman puhtaaksi. Lopulta vielä pesin Vikkestä hiet pois, vaikka ei tamma ollut hiennot kun satulan kohdalta hieman ja satulavyön. Siinä huomasin, että Viken kunto oli ainakin parantunut. Tammalle kyllä maistui kylmä juominen esteiden jälkeen, mutta niin myös ratsastajalle. Vein sitten Viken tarhaan takaisin ilman päitsiä, koska ei Vikke niitä tarvitse siellä. Sellainen päivä meillä oli eilen, toivottavasti ensi viikolla esteet menisivät ilman satulaa tai satulan kanssa yhtä hienosti kuin eilen. Niin saisi taas olla ylpeä Vikestä. Ei yhtään kieltoa, ja yksi pudotus vain.

Akrobatiaa<3

~ Vikke ja Tiitu