029: Iltahämärässä esteetkin ylittyy vaihtelevin tuloksin..

Toinen vähän jos innoissansa?

Lähdin sitten kaverin kanssa tallille joskus varttia vaille neljä ja tarkoitus oli hypätä Vikellä jo alusta alkaen. Kumminkin hämärän tullessa olin jo päättämässä, että taidankin vain liinata tammaa. Lopulta pysyin suunnitelmissani ja hyppäsinkin tammalla. Tallille päästyä kaveri lähti hakemaan Vikkeä tarhasta ilman riimunnarua, kun minä taas juoksin tallille nopeasti viemään tavarat ja hakemaan sen riimunnarun kaverille. Nopeasti tuotiinkin Vikke sisälle ja harjailtiin yhdessä tamma perusteellisesti mutta mahdollisimman reippaasti. Minun onnekseni Vikke ei ollut kovinkaan likainen. Varustettiin Vikke todella vähäisesti ja lähdettiin sitten peltoja kohti ratsastamaan tammalla.

Mun pää on hassu, Gaselliloikka ristikon yli.

Vikke oli intoa täynnä ja tuntui ettei se taas hirveämmin malttanut kuunnella minua. Tamma taisi tajuta, että pääsee hyppäämään esteitä. Alkukäyntejen jälkeen tulin sitten ravissa kohti ristikkoa ja Vikke hyppäsi ylitse todella liiottelevalla hypyllä. Kaverinikin nauroi tamman liiottelevaiselle hyppytyylille. Itselläni oli vähän tottulemista pysyä kyydissä, kun ei ollut satulaa. Ensimmäinen kertamme, kun mentiin ilman satulaa esteitä tamman kanssa! Vikkekin oli aivan innoissansa, varmaan innokkaammin kuin minä. Kumminkin muutamien ristikoiden jälkeen korotimme hieman rupesi tulemaan muutamia kieltoja, mutten antanut periksi. Siihen minua ei ole tehty, luovuttamiseen. 

Lennämme ilmassa batman tyyliin!

Kaverini korotti sitten pystyyn jota tulin ravissa ja laukassa. Tällekkin esteelle tuli pari kieltoa, mutta kumminkin ylitimme myös tiputtamatta esteen. Olin todella ylpeä tammasta, sillä oli kumminkin eka kerta tosiaan ilmansatulaa. Itse vain kiikuin selässä siltä se tuntui joissain kuvissa olen kyllä mukana hypyssä, etten sitten ollutkaan niin huono kun vain tuntui. Tuli pudotuksia muutamia pystylle, sillä Vikke hyppäsi aivan liian kaukaa ja tamma yritti epätoivoisesti ilmassa ottaa lisä askeleen, turhaan. Etuset meni puhtaasti vielä yli, mutta takaset veti puomin alas maahan. Se ei kumminkaan haitannut, sillä tamma ei ole mikään 20-vuotias vanha esteratsu. Tuon esteen jälkeen esteet meni paremmin. Madallettiin vielä takaisin ristikkoon, kunnes otin vähän suoralla laukkoja. Laukattiin tamman kanssa parit laukat kumpaakin suuntaan.

Kuuma, tuli niin jouduin heittämään toppatakin pois. Tässä kuvassa jouduin aika paljon pidättämään toista!

Loppuraveja ottettiin aika reilusti ja loppua kohden Vikkekään ei ollut niin höyryjuna, kun taas esteillä sain olla koko ajan pidättämässä tammaa. Loppukäyntejen aikana otettiin kaverin kanssa kuvia Vikestä. Taino oikeastaan kaverini otti kuvia, kun itse olin selässä. Hienoja tunnelma kuvia oli! Pimeä ehtikin tulla ja pakkastakin oli -2 astetta jopa.. Tähtiä alkoi ilmestyä taivaalle, kun purettiin este ja ratsastin takaisin tallille. Kaverini meni pienestä ovesta (meidän ihmisten ovesta) sisälle jo enemmin, mutta itse laskeuduin tallin edessä selästä ja vein tamman hallinkautta talliin sisään. Pelottavia mörköjäkin oli pimeässä hallissa, mutta onneksi olin Viken mielestä niin turvallinen ihminen, että tamma uskalsi perässä tulla. Purettiin Vikke ja harjasin tamman puhtaaksi tallissa sillä esteitä hypätessä rapa oli roiskunut mukavasti.

Laukkaalaukkaa..

Tamma ei ollut kovinkaan hikinen ja pitihän herkkujenpersolle ponille leipäkin palkkioksi halien ja pusujen lisäksi tottakai antaa. Vikkeä kutittikin kovasti silmäkulmasta ja tamma läikytti ämpäristä vedet tallilattialle, onneksi ei sentään kaatanut koko ämpäriä. Oisi siinä ollut minulla homma kuivata. Vein tamman vielä ulos, sillä iltatallin tekijä toisi hevoset ja ponit sisälle myös Viken.

Ja tunnelmaa ratsastuksen jälkeen..Aaveponi ja ratsastaja ;)

~ Vikke ja Tiitu