0147: Vauhdikas maasto vaihtui talutteluksi

Menin tallille suunnilleen jo puol yhdeksitoista kuvailemaan Iitan ja Ellin ratsastusta. Kuvailin siinä jonkun aikaa, kunnes hain Vilman sisälle ja rupesin tamman puunailemaan. Vilma nauttikin suurimmaksi osaksi harjauksesta ja sai olla karsinassa vapaana, kun laiskana en jaksanut koko ajan ovea availla niin viritin siihen sitten oman ''portin''. Haha, onneksi Vilma on niin kiltti, että pysyi karsinan puolella. Aikani Vilmaa harjattua lähdin hakemaan tarhasta Vimarin ja harjailin sen piakkoin valmiiksi. Kun olin suojia tammoille laittelemassa tulikin Vimarin omistaja Lissu jo talleille. Eikun Vimarille ajovaljaat ja Vilmalla satula selkään ja menoksi! Okei, voin myöntää ei kaikki näin nopeasti tapahtunut mutta mitä sitä turhaa jaarittelemaankaan? Mentiin peltoja pitkin rantatielle ihan vain käynnissä. Rannassa olikin pelottava mies ja moottorikelkka ainakin Vilman mielestä. Vilma veti jarrut pohjaan käynnistä ja minä nytkähdin typerän näköisesti eteenpäin. On se tamma välillä vähän hupsu. Mentiin sitten jäälle eka vähän kävelemään ja ravailemaan kunnes lopulta päästiin laukkaamaankin. Huippu hauskaa oli jäällä mennä, hevosetkaan eivät yhtään liukastelleet. Vauhdista pääsi oikein nauttimaan eikä muuten tamma päässyt vetelemään minuakaan miten itse halusi ;)
Kumminkin laukatessa toinen etujalan hokeista lentikin pois jalasta ja Vilma aloitti liukastelun. Onneksi sain tamman nopeasti laukasta käyntiin siirrettyä eikä menty nenilleen. Laskeuduin sitten alas selästä ja kipitin hakemaan kengän lumesta minne se oli lentänyt Vilmaa samalla taluttaen. Ei mennyt kovinkaan putkeen tämä homma, kun ei ole edes pitkä aika siitä kun Vilmalle ja Vikellä uusittiin kengät jalkoihin ja nyt se jo irtosi tammalta. Talutin sitten Vilman jään halki rantaan oli muuten matkaa käveltävänä. Vauhti vaihtui rauhalliseen kävelyyn ja siitä oikeastaan hevosen taluttamiseen. Rannassa pääsin takaisin selkään ja ratsastettiin varovaisesti peltoja pitkin ihan vain käynnissä takaisin tallille. Vauhdikas reissu päättyi kovinkin lyhyeen, kun se samperin kenkä lenti jalasta. Kyllä oli hymy aluksi esillä, mutta ei enään loppumatkasta vaan tuntui todella pettymykseltä kun piti lopettaa vasta kun alkoi lämmetä. Tammaki meni niin onnellisena. Tallille päästyä purin Vilman ja harjailin. Loimitin tamman ulos, koska Vilma oli jonkun verran hionut. Eikun vain melassia eka sankollinen tallissa ja sitten päiväheinät ulos tarhaan. Taisi tamma ainakin tykätä reissusta! Minäkin kovasti tykkäsin, mutta olisin kyllä kieltämättä halunnut jatkaa sitä. Toivottavasti kengittäjä kerkeisi pian tulla laittamaan kengän takaisin paikoilleen niin pääsisimme sitten taas vähän jäälle revittelemään. 
Oletteko te käyneet ratsastelemassa jäällä?