0114: Koulutuuppailua

Tiistaina tuli vähän tuuppailtua enemmän. Nimittäin hain Vilman tarhasta ja laitoin tammaa siinä sitten kuntoon reippaasti. Jaksoin käärin pintelitkin tammalle etusiin. Tuuppailtiin eka käynnissä kasikolla ja yritin saada tammaa kuuntelemaan ja hereillä apuihini. Kumminkin aluksi kaikki muu tuntui oikeasti kiinnostavan Vilmaa, kuin minä ja minun avut siellä selässä. Meinasi alkaa turhauttamaan jo, kun tamma vai höselti ja teki omiaan. Ravia nostettiin kahdeksikolla ja hösellys paheni. Mikään apu ei mennyt läpi eikä millään tamma meinannut rueta taipumaan mihinkään suuntana. Kieltämättä iski pieni epätoivo, kunnes palaset loksahti yhtäkkiä vain kohdalleen tamman kanssa. Vilma kuunteli apujani ja alkoi kantamaan itse kehoaan paremmin. Aikaisemmasta säheltämisestä ei ollut enää tietoakaan. Työstettiin ravia kasikolla ja isolla ympyrällä. Huomasin samalla, että tamma ei taipunut yhtä hyvin toiseen kierrokseen. Tuuppailtiin myös vaikeampaa kierrosta, lopulta sekin alkoi sujumaan. 

Mahtava tunne oli ratsastaa tammalla, kun yhteistyö alkoi toimimaan. Turpa alkoi valua kohti luotilinjaa, eikä enää ollut siellä kilometrin päässä kuin kirahvilla. Todella yhteistyökykyinen menopeli siis, kunhan opin ensiksi vain ratsastamaan oikein. Ja alkuun taitaa tehdä ihan hyvää, että antaa mennä pää pystyssä ja höseltää omia höyryjä. Ravityöskentelyn jälkeen vaihdettiin askellajia nopeampaan. Laukka työskentelyssä meillä on vielä kovasti tekemistä. Tamma nimittäin tykittää aika kovaa menemään laukassa, kumminkin laukka on mukavan pehmeää vauhdista huolimatta istua. Toki minäkin kyydissä kiikun mukana ja jarrutkin onneksi löytyy. Laukkatyöskentelyyn siis pitäisi enemmän panostaa ainakin siihen vauhtiin. Sillä vauhtia on hurjan paljon tammalla vielä. Ehkä ajan kanssa löydetään tässäkin askellajissa se hintaampi tempo. 

 Ravityöskentelyyn palattiin takaisin ympyrälle, että saisin tamman taipumaan. Aluksi tuntui, että tamma taisi vähän liikaakin lämmetä, mutta lopulta rauhallinenkin tempo löytyi ravista ja minäkin pakotin itseni istumaan harjoitusravissa. Vasen jalka on vain heikompi, niin jalustin pääsee aina karkamaan harjoitusravissa. Mutta sille en pahemmin voi mitään, kun kaikki tästä jalasta on litistynyt niin pahasti ja lihakset surkastunut. Noh, yritän keksiä jotain tähän ongelmaan, että minun olisi helpompi istua satulassa. Ehkä ilman jalustimia meno voisi toimia näin alussa. Treeniä treeniä.. 

Loppukäyntejen jälkeen, purin Vilman vauhdilla ja samalla kaveri varusti minulle Vikkeä valmiiksi. Pintelit sentään Vikelle käärin jalkaan kaverin apuna. Mutta iso kiitos Ellille, joka viitsi varustaa Viken niin päästiin sitten nopeammin takaisin kentälle ennen kuin rupeaisi hämärtämään.

Vilma vietiin samalla reissulla tarhaan heinien kanssa ja Viken kanssa mentiin löysin ohjin käyntiä. Aluksi mentiin kenttää ympäri. Vaihdettiin kumminkin nopeasti tehtävää ja ruettiin menemään suurella pääty-ympyrällä reipasta käyntiä. Yritin vähän taivutella tammaa ja saada kuulolle. Vikke toimi ihan kivatsi ympyrällä ja vaihdettiin vähän ravituuppailuksi. Tamma oli aluksi hieman tahmea mutta, kun pienesti painoi raipalla pepun päälle vain koskettaen niin vauhtikin kasvoi ja alkoi tahmeus kadota. Tuuppailtiin aikamme ympyrällä, kunnes tultiin kolmea puomia ravissa. Puomit sujuivat hyvin, kun tamma aina malttoi keskittyä. Välillä tuntui energiaa olevan niin, että sain pidätellä kunnolla ettei olisi Vikke laukalle karannut. Taisi toinen olla pikkasen innoissaan, kun mentiin pitkästä aikaa ihan vain puomeja. Elli raahasi kilttinä tyttönä puomit ympyrälle ja aluksi mentiin kahta puomia, kunnes 4 puomia ns. oli aina päädyissä. Tämä toimi tosi hyvin ravissa Viken kanssa. Muutaman kerran tamma kolhas jalkaansa puomiin, kun ei viitsinyt nostaa jalkaansa tarpeeksi.

Ravituuppailun jälkeen kuvaajamme sai luvan raahata puomit pois ja menimme laukkaympyrää. Jatkoin yksityistunnilta saatujani oppeja. Keskityin enemmän kehoon, sekä käsiin myös jalkoihin. Kumminkin on vielä paljon työtä tässä. Tiedän sen itsekkin, mutta ympyrä ei olekkaan mikään helppo loppujen lopuksi ratsastaa vielä laukassa. Että myös hevonen poni katsoo sisälle päin eikä turpa ole ulospäin miten sattuu. Molempiin suuntiin harjoiteltiin laukka ympyrää, jonka jälkeen kiitokset tammalle kaulalle ja siirryttiin raviin. Istuin syvälle satulaan ja harjoittelin taas harjoitusravissa istumista. Aluksi tämä tuotti hieman vaikeuksia minulle, mutta lopulta rupesi toimimaan. Siihen oli hyvä lopettaa tuuppailu ja vaihtaa ravista pitkiin ja rentoihin loppukäynteihin. Vikelle tietysti kiitokset taputuksen kera kaulalle. 
Aikamme käveltyä lähdettiin sitten tallille. Letkulla viilennettiin tamman jalat ja mahan alustaa hieman piti pestä, kun oli toiselle hieman hiki tullut. Harjailin tamman vielä kunnes vein karsinaan. Meillä hevoset nukkuvat jo yönsä sisällä, kuinka moni muukin jo ottaa sisälle hevosensa? Tallissa Vikke sai vielä vähän melassia ja kyllä tammalle tuo näytti kelpaavan, kun ämpäriin ei jäänyt yhtään mitään. Kävin vielä hakemassa Vilman sisälle karsinaan ja iltaherkut karvajaloilleni.

Parhautta<3

Äänestyksenkin voitti myday kuvina, joten sellaista postausta tulossa kun saan vain toteutettua. Kumminkin mahdollisimman pian tulossa.

0113: Vikellä yksityistunti

Meillä oli tamman kanssa sunnuntaina yksityistunti. En muista millon viimeksi olisin joutunut tuollaiseen rääkkiin. Siis aivan mahtavaa oikeasti, niin poni kuin minäkin oltiin hiestäläpi märkiä. Jouduttiin oikeasti töihin ja tosiaankin en oikeasti voi muuta kuin kehua tuntia. Niin paljon opittiin Viken kanssa.

Pari kertaa kenttä ympäri, jonka jälkeen ruettiin kokorataleikkaalla vasemmasta sekä oikeasta kulmasta jolloin tehtiin väistöä kokorataleikkaalla molempiin suuntiin siis koko ajan tultiin. Oikea oli selvästi heikompi meille, mutta ihan kivoja väistöjä saatiin. Varsnkin kun opettaja piti minutkin koko ajan hereillä, eikä päästänyt hepolla. Ihana oli kuulla mitä teki väärin mitä oikein, mihin piti keskittyä. Vikkekin toimi paljon paremmin. Kokorataleikkaan jälkeen tultiin rataleikkaalle jossa harjoiteltiin ensiksi oikeaan etuosakäännöstä. Enhän minä ole tälläistä Vikellä koskaan tehnyt eikä saatu täydellistä suoristusta, mutta kumminkin hyviä askeleita. Oikean jälkeen tultiin vasempaan joka sujui paljon paremmin verrattuna oikeaan, tämän jälkeen tehtiin vielä muutama oikeaan jolloin tehtyyn takaosakäännös etuosan sijasta, tai siis Vikke teki, vaikka oikealla tavalla pyysinkin sitä, hölmö tyttökö? Saatiin viimein oikeaan muutama hyvä ja siihen sitten lopetettiin tämän treenaaminen. Etuosakäännösten jälkeen mentiin ravia sitten isolla ympyrällä.

Kuva ei liity tämän päiväiseen.

Tämä sujui ihan hyvin, tosin välillä piti vähän lisää vauhtia pyytää tammalta ja rupesi väsyttämään itseäkin se keventäminen. Lopulta sain istua harjoitusravissa, joka oli minulle tuskallisempaa, koska en ikinä ole osannut istua Vikellä harjoitusravissa satulassa. Kyllä tämä ilman satulaa sujuu paljon paremmin, mutta onneksi edellispäivänä treenasin tätä niin osasin edes jotenkin päin istua satulassa. Ravailtiin ympyrällä molempiin suuntiin, kunnes nostettiin laukkoja. Välillä tamma yritti puskea sisälle päin, mutta opettajan ohjeilla saatiin nätisti menemään ympyrällä. Todella hyviä pätkiä omasta mielestäni saatiin Viken kanssa tehtyä myös meille vaikeampaan suuntaan. Tehtiin myös laukkaympyrää toiseen suuntaan jolloin nousi yksi väärälaukka, joka oli täysin oma virheeni. En nimittäin antanut tarpeeksi selviä apuja tammalle oikean laukan nostamiseen. Joten voin laittaa koko jutun omaan piikkiini. Laukkojen jälkeen vielä ravailtiin jonkun verran kunnes loppukäynnit otin.
Ponini oli aivan hikinen, niin olin itsekkin. Oltiin kumpikin vähän väsyneitä. Taitaa olla huonokunto mulla, vaikka aina olen luullutkin sitä hyväksi. Tai sitten me ei koskaan vaan treenata noin kovaa tamman kanssa;) Käyntejen jälkeen purin vielä Viken ja piti huuhdella koko poni. Viilensin kaikki jalat jälleen ja vielä vähän hieroikin samalla. Minusta on varmaan tullut ylitarkka noiden etujalkojen takia mutta en usko että se pahitteeksi on, jos niitä hoidan huolella. Eipähän tulisi mitään niihin enää. Valitettavasti kuvia minulla ei pahemmin tunnista ole joten joudutte tyytymään tekstipainotteiseen postaukseen välillä.

Ei liity tämänpäiväiseen.

0112: Uusi hevosystäväni esittelyssä

Vilma.

Vähän kuulumisia teillekkin jälleen. Elikkäs Ginko poikahan lähti sinne ylläpitoon ja tallille tuli suomenhevos tamma. Pientä valtataistelua selvästikkin on hevosten ja ponien keskuudessa, niin tämä meidän uusi neitimme on valitettavasti saanut kaviosta nyt.
Yksi kenkäkin on tammalta takajalasta tipahtanut nyt tarhassa ollessa, mutta onneksi kumminkaan kavio ei ole lohennut ja pystyin tänään ratsastamaan tammalla. Toivottavasti tämä meidän uusi kaverimme ei ole kenkien tiputtelija tai muutenkaan kovin heikot kaviot. Tarhassa kävelin raippa kädessä turvallisuuteni takia, koska vieläkin hevoset käyvät kovaa valtataistelua. Ensiksi ratsastin Viken kunnolla lävitse. Valitettavasti minulla ei ole kuvia, mutta selityksen kera kerron tämän tehtävän.Mentiin siis ensiksi ihan suoraa uraa pitkin käyntiä, jonka jälkeen rupesin taivuttelemaan tammaa. Tehtiin suuri pääty-ympyrä, josta tehtiin sitten ulospäin pienempi voltti. Muutaman kerran tein käynnissä, kunnes aina pääty-ympyrä harjoitusravissa ja voltti tehtiin käynnissä. Hyvää teki minullekkin harjoitella istumaan siellä satulassa. Huomasin myös, että sinne suuntaan kumpaan Vikke oli vaikeampi ratsastaa oli myös minun vaikeampi istua satulassa suorana. Kaaduin automaattisesti liikaa ympyrän sisään ja ulkopohje ei pysynyt paikoillaan. Tähän on siis kiinnitettävä huomiota.

Tämän tehtävän jälkeen, kun olin tehnyt molempiin suuntiin nostettiin molemmilla pitkillä sivuilla vähän laukkaa. Tamma nosti hyvin laukat ja säilytti laukan aina sinne asti kunnes otin kiinni. Yhdessä laukassa kevyessäistunnassakin istuin. Ai, että oli mahtava tunne, vaikka kentällä mentiinkin. Maastossahan tämä on aina kivempaa ;) Loppuraveissa keventelin ja mentiin vähän kasikkoa tamman kanssa vielä. Ratsastuksen jälkeen kylmäsin Viken jalat huolella ja muutenkin hoidin. Tottakai syksyn omenia piti tammalla vielä vähän antaa muutama. Veinkin Viken tarhaan ja otin sitten Vilman uuden ystävämme sitten. Laitoin tamman valmiiksi ulkona, valitettavasti meillä ei ole nyt kuin yksi satula joten maastoilemaan ei pääse Vikellä ja Vilmalla toistaiseksi yhtäaikaa ellei ilman satulaa halua sitten mennä toisella. Mentiin aikas perus juttuja, tunnustelin vähän minkälainen tämä kaveri on ratsastaa. Energiaa ainakin riitti. Mentiin isoa pääty-ympyrää ravissa sekä käynnissä. Laukkakin nostettiin suoralla uralla, mutta jos puolipidätteitä ei saa kunnolla läpi niin ei laukkakaan nouse. Kumminkin on todella herkkä tamma, että alkaa painaa kädellä jos jää ohjaan roikkumaan. Ns. haastetta löytyy ratsastaessa, koska on yhtä opettelua tämä ratsastelu meillä vielä yhdessä.

Reilun tunnin ratsatsin tammalla, kunnes purin yhdessä omistajan kanssa reippaasti tamman ja vähän harjailtiin sitten. Tarhaan viedessä, kun portin avasin tamma meinas rynnättä vähän ylitseni, onneksi kerkesin riimunnarun irroittaa sekä väistää sivuun niin en jäänyt alle. Tähänkin on siis kiinnitettävä huomiota, ettei vaan jatka samaa linjaa neitokainen. Vilmalle tulee myöhemmin oma esittelysivu, kun tutustun paremmin uuteen hevosystävääni.

Uusi formulani:)

Wrom wrom..

0111: Maastoilun riemua & video

Teksti kirjoitettu sunnuntaina, joten aikasuhteet ovat väärrässä.

Pääsin äidin kyydillä tallille ja kävin hakemassa nopeasti pari riimunnarua. Ponit vähän taisivat säikähtää, kun menin tarhaan. Eivät nimittäin taineet kuulla, vaikka juttelin niille. Keskittyivät täysin toistensa rapsuttamiseen, että rupesi ihan naurattamaan. Varsinkin sen jälkeen, kun ponit tajusivat että minähän se vain olin, enkä pelottava vihreä mies. Otin sitten Ginkon sekä Viken kiinni ja talutin kaverukset portille, jossa Elli olikin vastassa meitä. Heitin toisen ponin Ellille ja talutettiin nelijalkaiset kaverukset sitten harjauspuomille. Ei ole ötököitä yhtään ja ilmatkin niin ihanat, niin miksipäs laittaa hevoset tallin sisällä valmiiksi kun voi yhtä hyvin laittaa ne ulkona. Harjailtiin ja varustettiin porukassa ponit kuntoon. Samalla hieman lyhensin Viken pystytukkaa. 

Taluteltiin kentälle ponit ja noustiin selkään. Ensiksi vähän mentiin kentällä, koska en ole vähään aikaan kunnolla ratsastanut Ginkoa eikä Ellikään ole Vikellä mennyt pitkään aikaan joten vähän tuntumaa otettiin. Eihän me kauaa maltettu hiekalla pyöriä vaan lähdettiin ratsastamaan kohti maastoja. Aluksi Ginko vähän katseli, mutta rauhottui todella nopeasti. Ruuna tuntui todella kivalta mennä maastossa. (Ei varmasti ikinä ole tuntunut noin kivalta!) Mentiin kaikkia askellajeja ja vauhti se vasta mukavaa oli, yhden ilopukinkin sain mutten ollenkaan muuta possuilua. Ihana ruuna! Tänään nähtiin miten Ginko oikeasti tekee yhteistyötä kanssani ja luotti minuun täysin. Valitettavasti meidän maastoilu ei sujunut lopussa ihan hyvin, kun kuului hirveä jysähdys ja molemmat ponit säikähti ja hyppäsivät sivuloikkia ja muutaman laukka-askeleenkin ottivat. Keikun siellä satulassa ja kerkesin jo miettiä, että tipunkohan minä. Apinana kumminkin onneksi pysyin siellä, enkä mätkähtänyt sinne maan tasanteelle tai oikeastaan viljan sekaan.
Ponit olivat vähän ihmeissään, kun lähdettiin sitten tämän jälkeen tallille minne olimme alunperinkin menossa. Molemmista näki, että hieman taisi jännittää meno. Onneksi päästiin kumminkin turvallisesti takaisin tallipihaan eikä maastossa ollut sen enempää vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Purettiin ja viilennettiin sekä jalat, että koko ponit. Tietenkin Ginko piehtaroi tarhassa, kun olin vaivalla saanut sen pestyä..

Sitten muuta ilmoitus asiaa, Ginko lähtee huomenna(maanantaina) joksikin aikaa ylläpitoon, ja keskityn sitten täysin Vikkeen näin aluksi. Kumminkin blogin osoite pysyy samana enkä tule poistamaan Ginkon esittelysivuakaan, vaikken ponin kuulumisia näillä näkymin kerro korkeintaa joskus. Tallille on myös näillä näkymin tulossa suomenhevos tamma. Pääsee sitten kokeilemaan minkälainen tämä kaveri on mennä.

Elli meni Vikellä, minä Ginkolla:)

Loppuun vielä koostevideo. Blogger ei anna muuttaa isommaksi, ja tässä linkki videoon, jos ei mahdollisesti tuo toimi.

0110: Ponien kuulumisia

Taas on aikaa vierähtänyt, kun olen viimeksi teille kirjoitellut. Valmiina olisi muutama postaus mutten ole saanut julkaistua niitä. Koulu vie aikaa ja pitää tehdä kaikkea muutakin. Istun yhä vähemmän koneella ja yhä vähemmän ehdin kirjoitella. Olen todella pahoillani ja yritän olla aktiivisempi ja kirjoitella teille postauksia. Mutta, pidättekö enemmän lyhyistä kuulumis postauksista vai pidemmistä huolella kirjoitetuista? Kommenttia saa laittaa. Asiasta kumminkin sitten sinne ponien kuulumisiin. Heräsin tänään joskus puoli yhden aikaan, kyllä minua nukutti todella paljon aamulla. Ihana oli nukkua kunnon yöunet, enkä herännyt kuin kerran. Lähdin jossain ennen kahta polkemaan tallille pyörällä, jonka jälkeen hain Viken tarhasta ja puunasin tamman kuntoon. Vikke muuten vaihtaa talvikarvaa ja mukavasti lähtee tuota karvaa. Joko teidän ponit ja hevoset ovat alkaneet vaihtaa talvikarvaa? Jonkun aikaa maltoin harjailla tammaa, mutta ei se karva vain lopu koskaan niin luovutin ja varustin tamman. Eikun sen jälkeen vain kentälle ja selkään!

Ihana tunne oli istua satulassa taas ja mennä tamman kanssa. Aluksi vain tuuppailtiin löysästi käyntiä ja vähän ravia. Tehtiin ympyröitä ja pysähdyksiä hieman siirtymisiä. Tämän jälkeen kaverikin saapui tallille ja rupesin tuuppailemaan kunnolla. Tein jotain mitä inhoan eniten nostin nimittäin jalustimet ylös ja ratsastin sitten ilman jalustimia ravissa. Ravi on aina ollut hankalin minulle istua satulassa varsinkin ilman jalustimia tämä korostuu. Joten oikeasti jouduin laittamaan itseni töihin ja käyttämään kunnolla kehoani. Tuuppailtiin siirtymisharjoituksia käynnistä pysähdykseen siitä käyntiin, käynnistä raviin ja ympyröitä tehtiin. Taivuttelin tammaa kunnolla. Minusta tuntui etten istunut mitenkään päin siellä satulassa ja oli aivan hirveän näköistä menoa, vaikka kuvista päätellen ei se niin kamalaa ollut. Huomasin kumminkin, että satulan kanssa liikutan jalkaani turhan paljon taakse joten pitäisi varmaan useamminkin mennä ilman jalustimia satulan kanssa.

Nostin myös laukan tammalla, mutta jalustimet olivat jo siinä vaiheessa jalassa. Pitäisi varmana treenata laukkaakin ilman jalustimia, mutta kokeillaan sitten jollain toisella kerralla. Tamman laukka oli ehkä hieman jäykkää etupäästä, mutta takapäätään Vikke käytti paremmin. Laukkojen jälkeen vielä tuuppailtiin hieman ravia ja käyntiä. Voin sanoa, että olin aivan poikki jo Viken ratsastuksen jälkeen. Purin tamman sillä välin, kun kaveri haki minulle Ginkon käsittelyyn. Aluksi oli tarkoitus ruunalla ihan ratsastaa, mutta turvaliivi oli kotona joten asiaa selkään ei ollut. Vikellekkin nousi muuten hiki, joten piti vähän pestä toista sekä viilentää etujalat huolella. Kaveri laittoi sillä välin Ginkon kuntoon jonka jälkeen suuntasimme kentälle takaisin minä koukkasin kyllä tarhan kautta vieden Viken sinne.

Ginkon kanssa käveltiin aluksi vähän kenttää ympäri, jonka jälkeen rupesin sitten oikeasti liinaamaan ruunaa. Aikani liinattua rakennettiin ristikko ruunalle. Toinen oli ihan innoissaan ja pyöritti laukkaa kunnolla allaan. Muutaman kerran taisi este romahtaa alas, kun ruuna meni liian lähelle tai lähti hyppyyn liian kaukaa. Korotettiin pystyyn jonka jälken tuli kanssa ne muutamat pudotukset. Ginko rupesi väsymään loppua kohden joten ruuna veteli liinassa miten itse halusi, pukitteli ja tanssi kahdella jalalla. Loppua kohden kokeili enemmän, mutten antanut periksi. Ginko tosiaan sai vielä juosta liinassa, kerran sillä oli energiaa kiukutella. Aikani liinattua ruunakin rauhottui ja alkoi olla aika naatti. Niin olin kyllä minäkin. Purettiin kaverin kanssa porukalla Ginko. Kaverin pestessä ruunan vein tavarat paikoilleen ja lähdettiin viemään ruuna takaisin tarhaan. Tämän jälkeen lähdin ajamaan takaisin pyörällä kotia ja voin sanoa, että kotiin päästyä ei ollut yhtään kuuma, eipä..

<3

Pysähtymis harjoitus.

Mikä on tää gaselli loikka? Tää on varmaan Ginko tyyliin!

''ei pidetä vangita vapauden lasta,
sen sä huomaat vasta''

Ginko tyyliin, batman!

''Ja kiristät äärille mua, pistät täysillä vastaan.
Ja siihen mä tarviin sua, oot mun haastajaa''

''Sul on tulta pää, osaat räjäyttää mussa lieskan
ha ha haastaja.''

0109: Mä toivon, että sivuja riittää meidän tarinalla

Ihan alkuun muistuttelen vielä, että käykää äänestämässä tuossa kyselyssä minkälaista postausta te oikein haluatte. Kuvien laatua en menisi kehumaan sillä asetukset olivat aika perseellään ja kameran takana heilui äiti, joka ei sitten ole oikeasti paljoa yhtään kuvaillut niin heti, kun Viken kanssa liikuimme niin kuvienkin laatu muuttui. Puolestaan taas, kun otimme yhteiskuvia muutaman niin niiden laatu sitten säilyi kohillaan tietenkin, kun olimme aloillamme. Muttei kukaan ole seppä syntyessään ja tyytyväinen olen, että sain edes jotain kuvia teidänkin iloksi tänne blogiin sillä yksinkertaisesti minä en ainakaan jaksa pahemmin kirjoitella postauksia, jos minulla ei ole kuva tai videomateriaalia tekstin kaveriksi.

Lauantaina Vikke ei ollut mikään hirmu hyvä muttei huonokaan ratsastaa. Jäykkyyttä oli kumminkin havaittavissa, jonka takia tein paljon ympyröitä, kasikkoa ja temmon muutoksia ihan käynnissä sekä ravipätkiä otettiin. Muutamat lyhyet laukanpätkät otimme, mutta jäykkyyden takia ei minun ollut yhtään miellyttävä istua satulassa eikä homma tuntunut toimivaan ollenkaan joten luovutin. Raviosuus sujui puolestaan paremmin, mutta selvää jäykkyyttä oli vasempaan kierrokseen jonne tamma oli todella vaikea ratsatsaa. Käynti, joka yleensä on meille kaikista haastavin sujui kumminkin tällä kertaa kaikista parhaiten sillä tamma taipui ja kuunteli apujani parhaiten eikä hermoillut omiaan. Ihan kuin jokaisessa paikassa olisi ollut niitä pelottavia vihreitä miehiä kiusaamassa tamman keskittymyskykyä täysin. Myös vapaapäivät saattavat vaikuttaa tamman energisyyteen täysin ja höseltämiseen.

Ensikerran tavoitteena onkin saada turha häseltäminen ja sählääminen pois, sekä saada sitä jäykkyyttä nytten kokonaan pois ja Vikke taipumaan paremmin myös sinne vasempaan kierrokseen. Eikai tässä auta kuin treenaaminen ja voisi maastoilla enemmän niin ehkä saisi palautettua tamman energisyyttä takaisin tähän kentälläkin pyörimiseen vaikkemme pahemmin siinä kyllä ole pyörineet viime aikoina. En kumminkaan keksi enää mitään muutakaan syytä tähän jäykkyyteen. Varmaan hierojan olisi hyvä käydä taas katsomassa tamman lihaksia ja eläinlääkärin onko suuhun tullut piikkejä. Pitää toivoa, että syy löytyisi mahdollisimman pian.

MINNE MÄ KATSON?!

Ravivoltti..

Lihavatkin laukkaavat:D

''Mamille pusu<3''

''Tämä on varmaan satua, taikka ihanaa unta.
Mä en millään nyt uskoa nyt voi että sä oot oikeesti totta.''

''Mitäs tuolla näkyy?''

''Tulee hymy ja paljon valoa, kun sä tuut kuviin''