Tuuppailua ilta-auringossa

Keli oli mitä ihanin, kun lähdin illalla joskus kuuden maissa ratsastamaan Vilmaa kentälle. Aurinko paistoi ihanasti kentälle. Fiilikset kasvoi heti auringon takia. Puunasin Vilman nopeaa valmiiksi ja lähdettiin sitten kentälle. Heti alkuun oli pakko ottaa muutamat yhteiskuvat aurinkoa vastaan. Niistä tulikin yllättävän kivat ja löysin heti suosikkini, vaikka moni muukin kuva oli hienoja. Joten tähän postauksen alkuun niitä jonkun verran. Kommentoikaa toki mikä on teidän suosikkinne!

''Edessäsi asentooton mä oon, sä revit alas mun linnan,
sussa on jotakin joka saa mut valkosta lippua heiluttamaan!''

mun lemppari!

Vilman kanssa aloitin käynnissä ihan vain pääty-ympyrällä työstämistä jonka jälkeen ostin hetken ravia ja sitten toiseen suuntaan sama homma näin alkuverryttelyksi. Vilma toimi ihan mukavasti joten ruettiin työstämään kolmikaarista kiemurauraa ravissa. Tehtävässähän on tarkoitus asettaa aina hevonen sisällepäin, ja tehtävää hankaloittaa se, että asetus tulee muuttumaan melkein koko ajan. Kumminkin pienen työstön jälkeen molemmat suunnat tehtävällä toimivat todella hyvin sillä Vilma oli jo heti alusta pitäen pohkeen ja ohjan välissä. Ongelmia ei pahemmin siis ollut tässä tehtävässä, vaikka alkuun ajattelinkin ettei homma välttämättä toimisi näin hyvin. Onneksi kerrankin olin väärässä, mutta pessimistähän ei pety eiks niin ;)

Otettiin pienet välikäynnit, jonka jälkeen ruettiin tulemaan kokorataleikkaata kulmasta kulmaan puomin avulla laukanvaihtoa jonka jälkeen jatkoin pääty-ympyrän perään laukassa. Puomi oli todella turha meille tässä tehtävässä mutta kumminkin tänä viikonloppuna on puomit tehostetusti treenissä mukana, koska sunnuntaina odottaa estekisat meitä. Homma toimi yllättävän kivasti Vilman kanssa. Positiivisen yllätyksenkin huomasin, että vaikeampaan suuntaan laukka oli kehittynyt. Vilma tarjosi itse pyöreätä muotoa ja rentoa laukkaa, joka oli tasapainoisempi. Jotain ollaan oikein siis tehty treeneissä, kun lihaksia ollaan saatu aikaan. Vilma hikosi laukkatehtävän aikana jonkun verran ja innostui toiseen suuntaan vähän enempään. Pienen rauhoittelun jälkeen kumminkin homma toimi hyvin.

 Otettiin laukkojen jälkeen vielä ravia, jonka jälkeen siirsin käyntiin. Rupesimme tulemaan pohkeenväistöä keskihalkaisijalla. Pohkeenväistö meni yllättävän hyvin. Alkuun vähän piti muistutella tammaa, että sitä pyllyä saa myös mukaan ottaa ja pään ei tarvitse olla niin vinossa. Opettelin itse pitämään ulko-ohjan pohkeenväistössä kädessä jolloin hevonen suoristuu kaulasta. Kivannäköisesti meni kuvaajan mukaan. Muutamat vidoet nappattiin, tähän tulee myöhemmin video siitä, kunhan saan ladattua youtubeehen! Kun oltiin saatu molempiin suuntiin tamma hyväksi, annoin pitkät ohjat ja kävelimme hetken ennen kuin vein Vilman talliin. Purin hevosen ja laitoin aamunrehut Vilmalle sekä Vikelle valmiiksi. Heitin vielä hevosille hieman heiniä karsinoihin, jonka jälkeen lähdin ajamaan skootterilla kotiin.

Vibeke.

Hyvin menneet estetreenit

Alamäki postausta kirjoittaessani en olisi uskonut, että esteet voivat mennä niin hyvin ja nappiin Vilman kanssa mitä sitten menivät. Kumminkin viikonloppuna olisi tarkoitus lähteä estekisoihin vähän pomppimaan pieniä luokkia ja hakemaan vähän tuntumaa kisoihin taas. Joten harjoiteltiin sitten linjaa jossa esteet olivat hurjan pelottavia tietenkin tehty ja yksittäistä. Harjoiteltiin juuri mahd. pelottavia esteitä jotta Vilmalla olisi kytättävää ja saataisiin niihin pelottaviin esteisiin sitä ruutinia.

Tein lyhyt alkuverryttelyt ja laukkailin hetken ympyrällä jotta saisin Vilman rennommaksi, tamma kävi nimittäin aika kuumana esteet nähdessään. Pienen rauhoittelun jälkeen saatiin Vilma rennommaksi ja ruettiin tulemaan pystyä. Pystyn alla oli kaks sinistä laatikkoa pelokkeena. Ekalla kerralla tultiin kielto jonka jälkeen ilman ongelmia menimme ylitse esteestä. Jonkun ajan päästä vaihdoimme suuntaa ja tulimme pystyä toisesta suunnasta. Kaksi kieltoa otettiin jonka jälkeen tsemppasin hevosta ja kielloista ei enään ollut tietoakaan. Vilma hyppäsi äärettömän hyvin ja puhtaasti ehkä hieman liioitellenkin liikaa 60cm pystylle. Pian rupesinkin tulemaan linjaa. Linjassa oli pysty jonka alla oli aitaeste, kyseinen este oli n. 50cm korkea ja linjan toinen osa oli okseri, joka oli 60cm korkea. Okserin alla oli kaksi sinistä laatikkoa kanssa pelokkeena. Tultiin ekalla kerralla hitusen liian kovassa temmossa ja jäimme pohjaan aitaesteelle. Vilma pelasti tilanteen ja kapusi hyvin esteen yli pudottamatta, mutta kuski mokaili jälleen linjan välissä alun virheen takia joten otimme takapuomin okserista mukaan. Kumminkaan kielloista ei ollut tietoakaan joten tamma sai paljon paljon kehuja, vaikka kuski teki kaikkensa että homma menisi ihan mönkään.

Seuraavalla kerralla homma rupesikin toimimaan ja osasin jopa ratsastaa linjan siististi. Vilma ei kytännyt eikä edes yrittänyt kieltää kyseiselle linjalle kummallekkaan osalle kertaakaan. Olin erittäin tyytyväinen tammaan. Ihan kuin kaikki pelleily ja ongelmat olisivat kadonneet, kun ruettiin hyppäämään. Hyvillä mielin lähdemme sunnuntaina estekisoihin kokeilemaan onneamme. Toivon, että Vilma osaa siellä käyttäytyä yhtä hyvin emmekä ota näitä turhia kieltoja ja ennen kaikkea kuski osaisi ratsastaa myös esteiden välissä!

Joskus täytyy käydä pohjalla, jotta voi nousta takaisin ylös

Moni varmaankin ihmettelee otsikkoa ja miettii mistä moinen johtuu. Kumminkin tämähän on aivan totta jokainen sana ''Joskus täytyy käydä pohjalla, jotta voi nousta takaisin ylös''. Niin myös meidän tilanteessamme. Vikke voi jo paljon paremmin ja palaa pian kevyeseen käyttöön ja ruetaan kuntouttamaan tammaa. Joka on ennen kaikkea hyvä ja ihana asia, joka piristää myös minua, että varmasti montaa muutakin lukijaa. Siitä onkin aikaa, kun olen Vikellä päässyt menemään. Jonkun aikaa sitten humputtelin ilman satulaa, muttei blogissa tainnut kuvia ja postausta ollakkaan.

ihana auringonlasku kentältä kuvattuna.

Vilman kanssa taas asiat eivät ole luistaneet ollenkaan sileällä. Tamma on ollut kahden vaiheilla koko ajan, jos painan pohetta yhtään kiinni Vilma ampaisee alta karkuun kuin raketti tai toinen, jos otan vauhtia kiinni ja pyydän tammaa kokoamaan itseään prostestoi tamma apuja vastaan ja hyppii takasilleen tai painaa kädelle. Ideat alkavat olla vähissä sileä työskentelyn kanssa, kun tuntuu ettei homma pelitä enään yhtään siellä. Torstaina meinasin heittää jo hanskat tiskiin alkuravi taistelun jälkeen sillä Vilma ei ollut yhtään oma itsensä. Tamma ei halunnut ollenkaan miellyttää minua millään tavalla vaan kokeili tosiaan rajojaan. Veikkaan, että nyt oli tullut se aika jolloin Vilma kokeilee rajojaan kanssani leikkien. Kumminkin periksi ei anneta vai miten se menee? Sinnikyydellä sain Vilman kulkemaan edes jotenkin päin torstaina, ettei jäänyt täysin sanonko mikä pee...maku suuhun. Kumminkin paljon paljon paremminkin on meillä mennyt. Tein ihan vain perus ympyrä tehtävää yrittäen saada tammaa kuulolle väistättämään takapäätään ulospäin ympyrästä mutta pomppimiseksihan se meni. Lopussa meni jo vähän paremmin, kun näytin tammalle kumpi on se pomo.

Perjantaina homma sujui alkuun täysin taas pee..lailleen ei siis mitään järkeä ollut tamman kiukutteluun. Kumminkin vesisade ei meitä haitannut vaan tuuppailin kentällä menemään. Vilma oli jo siedettävempi kuin torstaina, mutta edelleen täysin erilainen mitä yleensä. Ei jäänyt kovin hyvä maku suuhun Vilmalla ratsastamisesta perjantainakaan. Illalla ajelin vielä skopalla kuvailemaan Ellin ja Iitan ratsasteluita kentällä ja Vilmaa kävin moikkaa tallissa. Tamma hörisi minulle tyytyväisenä heiniensä lomasta.

Lauantaina eli tänään hypättiin esteitä ja Vilma meni todella hyvin. Kuka olisi uskonut, että niin kauhea alamäki sileätyöskentelyssä voi johtaa näin hyvään hyppykertaan. Kumminkin siitä on tulossa aivan oma postauksensa myöhemmin teille. Sunnuntaina eli huomenna tarkoitus olisi lähteä sänkkärille varmaankin vähän revittelemään, koska kaipaamme Vilman kanssa molemmat varmasti maastoa. Oksat siis pois alta ja tukat hulmuamaan teemana sunnuntaina. Toivotaan, että tamma osaisi käyttäytyä. Mistä tämä epäonni sitten johtuu? En osaa sanoa yhtään, voi olla Vilman pelleilyä tai sitten ei. Kokeileeko tamma minua? Pitäisikö meidän saada haastetta sileällätyöskentelyyn? Ottaa puomeja mukaan tai vastaavaa? Olisiko jollain hyviä ideoita sileätyöskentelyyn? Kaipaisinkin nimittäin sellaisia välillä. 

Erilaisten linjojen harjoittelua

Tämä postaus on myöhässä sillä hyppelyt tapahtuivat viime viikon sunnunataina melkein viikko sitten, mutten ole oikeasti ehtinyt avatakkaan tietokonetta kun olen päntänyt anatomian ja fysiologian kokeeseen ahkerana. Ei ole ollut mitään mielenkiintoa enään joskus yhdentoista aikaan rueta availemaan konetta ja muokkailemaan kuvia sekä videoita tekstinkirjoittamisen lisäksi teille pahoitteluni siitä. Kumminkin pienen taistelun jälkeen koneen kanssa jaksoin rueta kirjoittamaan teille postausta heti aamusta.

Menin tallille päivällä, jolloin hevoset olivat vielä laitumella. Kävin hakemassa Vilman ja varustin sen aika nopeaa tahtia yksin tallissa sillä välin, kun Elli rakensi meille neljän esteen ''rataa'' jossa oli vähän erilaisia linjoja joita harjoittelisimme Vilman kanssa. Alkuun kävelin reippaat alkukäynnit ja rupesin verkkaamaan ravissa Vilmaa ympyrällä. Tamma kyttäili yhtä pientä okseria, joten päätin aluksi tulla sitä muutaman kerra erikseen jotta saataisiin vähän tuntumaa. Ekana heti kielto seuraavalla kerralla mentiin jo yli, kun ratsastin ja muistin sen ulko-ohjan. Vilmahan otti ns. kiellon vain väistämällä sivuun mikä meinaa sitä, että en ratsastanut oikeasti pohkeella ja ohjalla vaan oletin vain hevosen hyppäävän. Tsemppauksen jälkeen rupesimme tulemaan jo hyvin tätä yksittäistä estettä. Tarkoitus oli siis okserin jälkeen jatkaa laukkaa suoraa uraa pitkin ja vastakkaisesta kulmasta kääntää hevonen keskellä olevalle pystylle, johon tultiin tavallaan vinossa. Esteen jälkeenhän laukan tulisi myös vaihtua automaattisesti. Tämä sujui todella kivasti eikä meillä tähän oikeastaan ongelmia ollut Vilman kanssa. Välillä piti ottaa vähän enemmän kiinni, kun tamma olisi halunnut painaa turhankin kovaa esteelle.

Tämän linjan jälkeen huilasimme hetken käynnissä, jonka jälkeen tarkoitus oli tulla ihan perus linjaa. Tähän linjaan kuuluikin pysty sekä iso ristikko jälkimmäisenä. Ensimmäisellä kerralla tulimme liian pohjaan, tiputimme pystyltä jonka seurauksena herkkä tamma veti nokkiinsa ja kielto ristikolle ohittamalla sen sivusta. Vein hevosen takaisin kyseiselle esteelle tutkimaan, jonka jälkeen samantien uusiksi tulo. Tämä sujui jo paljon mallikkaammin eikä kiellosta ollut huoltakaan. Tulimme tätä linjaa jonkin aikaa, kunnes vaihdoimme niin, että menin neljän esteen pientä rataa. Ensiksi tulin pysty ristikko linjan, jonka jälkeen laukassa jatkettiin okserille ja sieltä taas vinolle pystylle. Kieltoja ei oikeastaan tullut kuin yksi ja sekin oma mokani, kun lopetin ratsastamisen ja jäin vain pidättelemään en antanut tilaa hevoselle mennä hyppyyn joten Vilma herkkänä hevosen otti tottakai kiellon siitä. Muuten homma sujui todella kivasti tällä radalla. Otettiin hetken väliraivailut sekä käynnit tämän jälkeen sillä oli aika kuuma sää ratsastaa auringon takia.

Heti välikäyntien ja ravien jälkeen rupesin takaisin ravaaman kunnes laukkailemaan. Tarkoitus oli tulla toisesta suunnasta vielä muutamaa estettä ja treenata niitä, Hyvinhän homma tuntui pelittävän eikä meillä ollut ongelmia kieltojakaan ei enään loppussa otettu ollenkaan eikä tippumisia. Olin todella tyytyväinen Vilmaan ratsastuksen jälkeen. Mentiin vielä esteiden jälkeen eteen alas ravissa, jonka jälkeen pitkä ohja ja Vilma sai kävellä venytellen päätänsä kavioihin asti. Oltiin muuten molemmat hikisiä tämän jälkeen, kiitos auringon. Varmasti oli 25 astetta kentän pinnassa lämmintä! Vilma pääsi suihkuun jonka jälkeen vielä laitumelle nauttimaan päiväheinistä.

Joku toivoi ajemmin myös videoita estehyppelyistä, joten tässäpä olisi lyhyt koostevideo vielä loppuun.